Yrttipasta

Kuivakaapin pasta- ja nuudelihyllyt notkuvat ja edellisistä kokkauksista jäi tuoreita yrttejä. Siispä yhdistelemään.

Pasta con basilico, prezzemolo e menta

Yrttipasta
haluamaasi pastaa (kuvassa pasta trottolea)
oliiviöljyä
tuoreita yrttejä, kuten persiljaa, minttua, basilikaa
parmesania tms.
voita
suolaa ja pippuria

Keitä pasta runsaassa, suolaisessa vedessä. Ota keitinlientä talteen desilitra.
Valuta pasta ja silppua joukkoon tuoreet yrtit, raasta parmesan joukkoon ja lisää nokare (tai suuri nokare) voita. Lisää tarvittaessa hieman pastan keitinvettä, jotta saat hyvän koostumuksen. Pastan tulisi olla voi-juusto-yrtti-seoksen peitossa, muttei lillua vedessä. Mausta suolalla ja pippurilla ja nauti heti.

Ravintolapäivä - Jkl

Tulipa ensimmäistä kertaa seikkailtua Ravintolapäivän tarjonnassa. Sää suosi ja ihmisiä oli liikkeellä paljon.
Aloittelin teekupposella Teelässä. Teelä tarjosi monenmoista haudutettua teetä sekä suolaista ja makeaa pikkupurtavaa. Kaunista ja ihanaa!

Eteerinen tunnelma

Otin listalta intialaista vihreää teetä, jota en ollut ennen maistanut, sekä yhtä parhaimmista teelaaduista, English Breakfastia. Tee haudutettiin ajastimen kanssa kuten kuuluu ja kyllä oli hyvää!

Laadukasta

Seuraavaksi suuntasin korealaisen ruoan perään, mutta Unagidonin herkkujen perässä oli moni, moni muukin. Kuutisenkymmentä kimbap-rullaa gochujang-chilikastikkeella meni n. 25 minuutissa. Olin 10 minuuttia myöhässä ja jäin siis ilman. Päätelmä: olisi tilausta korealaiselle ravintolalle näillä seuduilla. Seuraavaa ravintolapäivää odotellessa...



Päätin vielä koettaa onneani ja suuntasin Pizzeria Verdeen.

Verden myyntimies

Ensimmäisen kerroksen parvekkeelta myytiin take awayna artisokansydän-oliivi-kirsikkatomaatti-rucola-pizzaa sekä raparperipiirakkaa. Molempia vein kotiväelle ja pienemmätkin tykkäsivät. Kiitos ja terveiset myös keittiöporukalle: pizza oli hyvää, niin hyvää, että kuvaaminen melkein unohtui.

Maukasta

Yhteenveto: Kyllä kannatti! Ruoka oli hyvää ja minne menikin tunnelma oli rento ja leppoisa. Ihmiset olivat mukavia ja juttua riitti. Tällaista lisää!

Virtolainen kalakukko

Tämä resepti löytyi 2000-luvun alussa paikallislehdestä (Suomenselän Sanomat), josta puoliso sen nappasi talteen. Aikanaan erikoinen kalakukko pääsi kokeiluun ja totesimme, että tätä tehdään toistekin. Vuosien varrella sitä onkin ahkerasti tehty, tarjottu vieraille ja viety jopa nyyttäriajatuksella häihin.
Resepti on loistava ja kerrassaan helppo, joskin paistaminen vie aikaa, mutta niinhän kaikki hyvä vie aikaa. Alimmasta ruisleipäkerroksesta tulee lähes karamelisoitunut herkkupala ja kalakukko on hyvin tuhtia tavaraa muutenkin. Suosittelen lämpimästi!

Virtolainen kalakukko
2 kukkoa

4 pkt revittyä ruisleipää (esim. revittyä ruisleipää)
n. 800 g perkaamatonta muikkua tai muuta pikkukalaa (eli n. 500 g perattua)
n. 200 g pekonia tai siankylkeä
200 g voita
suolaa

Perkaa muikut.
Voitele ruisleivän pohja ja lado kerroksittain muikkua, suolaa ja pekonia.
Voitele seuraava ruisleipä molemmin puolin ja aseta seuraavaksi kerrokseksi. Jatka muikuilla ja pekonilla ja päälle taas uusi ruisleipä. Lado jälleen muikut ja pekoni.
Laita lopuksi voideltu ruisleipä kanneksi, eli kukosta tulee nelikerroksinen.
Paina tiiviiksi ja kääri kahteen folioon ristikkäin.
Paista 200 C asteessa kaksi tuntia ja vielä 100 C asteessa tunti.
Anna jäähtyä painon alla. Leikkaa kuin kuivakakkua.