lauantai 30. kesäkuuta 2018

Juha od vrganja (Russia 2018)

Ei mennyt niinkuin Strömsöössä. Sössin soossit. Kaivelin nimittäin netistä kroatialaisten unikonsiemenkeksien ohjeen. Siellä päin "makovnjaca" voidaan tehdä kahdella tavalla, joko niin että tulos on keksimäinen tai sitten kakkumainen. Valitsin keksimäisen ja se oli virhe. Tulos oli kuiva, kova koppura ja leikatessa pötkö hajosi eikä tehnyt kauniita keksikiekkoja kuten oli ollut tavoite. Meni niin sanotusti pipariksi. Maku oli kyllä hyvä mutta harmitti.

Harmitti niin piti lohduttautua. Ja mikä onkaan parempi lohturuoka kuin kuuma keitto? Syön mielelläni keittoa aina jos sellaista on tarjolla, vaikka itse sitä tulee tehtyä harvemmin. Liemi on myös tärkeä.
Kroatialaisessa sienikeitossa yhdistyy sopivasti kaksi intohimoa: keitto ja sienet. Tämä on hieman erilainen kuin perinteinen kermainen sienikeitto. Siihen ei käytetä kermaa, mutta täyteläisyyttä saadaan laittamalla smetanaa mukaan. Keitossa on hyvä maku ja se maistuu rehdisti sieniltä, mikä on siis hyvä asia.

Vrganja tarkoittaa sieniä ja juha keittoa.


Juha od vrganja
4-6:lle
300 g metsäsieniä (kuten suppilovahveroita, kantarelleja, tatteja..)
100 g shiitakesieniä
100 g pekonia
1 sipuli
1 peruna
1-1 1/2 rkl vehnäjauhoja
suolaa
pippuria
2 tl meiramia
1 tl jauhettua paprikaa

smetanaa

Silppua sipuli ja kuori ja kuutioi peruna. Kuutioi pekoni. Silppua sienet valmiiksi.
Laita ruokalusikallinen öljyä kattilaan ja käristä siinä sipuli ja pekoni pehmeäksi. Lisää  ruokalusikallinen vehnäjauhoja jotta saat suuruksen. Lisää tarvittaessa hieman jauhoja, sillä jauhon tulisi imaista rasva.
Lisää sitten noin litra vettä, sekoita ahkerasti jotta suurus hoitaa hommansa. Lisää peruna, sienet, suolaa ja pippuria, meirami ja paprikajauhe.
Hauduta noin 1 1/2 tuntia. Lisää tarvittaessa vettä.

Lisää smetana joko suoraan koko keittoon tai annoksen päälle.
Silppua päälle persiljaa.

perjantai 29. kesäkuuta 2018

Sliska w czekoladzie (Russia 2018)

Puolan joukkueelta odotettiin paljon ja minäkin vähän niinkuin oletin että tottakai Puola menee jatkoon. Tänä vuonna joukkue ei kuitenkaan menestynyt ja nyt jatkopaikat on jo jaettu ja Biało-czerwoni, Punavalkoiset, matkaavat kotiin.

Suklaapäällysteiset luumut ovat kova sana Puolassa. Se on perinteinen herkku ja sitä myydään tehdasvalmisteisena tuotteena. Näitä on kuitenkin todella helppo valmistaa kotonakin, joten tässä resepti. Suklaaluumuja löytyy myös Venäjältä ja Ukrainasta, jossa suklaaluumujen ohella myydään suklaaaprikooseja.

Puolalaiset suklaaluumut


Sliska w czekoladzie eli suklaaluumut
24 kuivattua luumua
24 kokonaista mantelia
170 g suklaata
(pähkinärouhetta tms koristeeksi)
Laita pellille leivinpaperi valmiiksi. Rouhi tai paloittele suklaa ja sulata joko vesihauteessa tai varovasti mikrossa.
Paina manteli luumun sisään ja dippaa sulaan suklaaseen. Laita jähmettymään pellille. Koristele heti pähkinärouheell, ennenkuin suklaa jähmettyy.

Suklaaluumut säilyvät noin viikon verran ilmatiiviissä rasiassa.

keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Brauðsúpa - leipäkeitto (Russia 2018)

Start with the square heavy loaf
steamed a whole day in a hot spring
until the coarse rye, sugar, yeast
grow dense as a black hole of bread.
Let it age and dry a little,
then soak the old loaf for a day
in warm water flavored
with raisins and lemon slices.
Boil it until it is thick as molasses.
Pour it in a flat white bowl.
Ladle a good dollop of whipped cream
to melt in its blown belly.
This soup is alive as any animal,
and the yeast and cream and rye
will sing inside you after eating
for a long time.
Näin kirjoitti Bill Holm, minnesotalainen runoilija, kirjailija ja muusikko. Hänen isovanhempansa olivat islantilaisia ja hän vietti osan vuodesta Islannissa. Runossa kuvataan islantilainen leipäkeitto ja ohessa sen resepti. Resepti puolestaan on internetin syövereistä, alunperin vanhasta Helga Sigurdardottirin keittokirjasta Matur & Drykkur. Helga Sigurdardottir oli mm kotitalousoppilaitoksen rehtori ja kirjoitti muutaman keittokirjan 40- ja 50-luvuilla, mitkä vaikuttivat islantilaiseen ruoanlaittoon paljon.

Oheinen leipäkeitto keitetään vanhasta ruisleivästä, joka on ensin pehmennetty vedessä mielellään yön yli. Sen yleisin mauste on sitruunamehu tai -viipaleet ja siihen voi laittaa mitä hilloa nyt sattuu löytymään. Tätä tehdessä ensin epäilin ja mietin että mitähän tästä tulee (lillutettuja ruisleipiä?), mutta keitellessäni sain oivalluksen: eihän tämä paljonkaan eroa suomalaisesta ruispuurosta! Ruis ehtii hieman makeutua, rusinat tuovat täyteläisyyttä ja sitrushedelmät mukavaa mausteisuutta. Ja mikä parasta, tähän saa uppoamaan kuivahtaneet ruisleivät.

Leipänä käytin Vaasan ruispaloja sekä Siiskosen ruisrouheleipää. Lisäksi laitoin ruokalusikallisen appelsiinihilloa sekä raastoin sitruunankuoren mukaan. Oli oikein hyvää!

Ei muutakuin HU! ja keittämään ruisleipäkeittoa.

Ruista ranteeseen

Brauðsúpa
200 g kuivaa ruisleipää
1 l vettä
reilu kourallinen rusinoita tai 4 kuivattua luumua
(1 rkl appelsiinihilloa tai puolukkahilloa)
6 sitruunaviipaletta TAI appelsiinin- tai sitruunankuori TAI kanelitanko
2-3 rkl sokeria

2 dl kuohu- tai vispikermaa

Aloita edellisenä päivänä. Liota kuiva leipä litrassa vettä.
Seuraavana päivänä soseuta leipä ja keitä tunnin verran miedolla lämmöllä. Lisää rusinat, sitruunaviipaleet ja keitä vielä 10 minuuttia
Vatkaa tällä välin kerma vaahdoksi.

Anna keiton hieman jäähtyä ja tarjoa sitten kermavaahdon kanssa.

maanantai 25. kesäkuuta 2018

Toggenburger Zimtflade (Russia 2018)

Sveitsin annoksen keksiminen on ollut vaikeaa. Edellisten kisojen aikaan tein Caracia, mutten ollut kauhean  tyytyväinen siihen. Minusta ei edelleenkään ole kondiittoriksi. Lisäksi ongelma on edelleen olemassa: en tahdo tehdä mitään "keskieurooppalaista" keskivertoa.
Onneksi sitten löysin Toggenburgin kanelipiiraan.

Toggenburg sijaitsee Sveitsin koillisosassa, lähellä Liechtensteinin rajaa. Maisemat ovat kuin Sound of Musicista. Kesäisin on parikymmentä astetta lämmintä ja talvella se on talvinen ihmemaa, paljon alppirinteitä laskettelemiseen. Perinteisesti siellä on kasvatettu päärynäpuita ja niistä tehdystä tahnasta tehdään eräänlaista päärynäpiirasta, Schorzifladenia.

Minä tein zimtfladea eli kanelipiirasta. Siihen tuli hyvä maku, ei liian kanelinen. Paistoaikaa jouduin hieman pidentämään, sillä piiras ei meinannut hyytyä keskeltä ja tuntui jäävän vähän raa'aksi siltikin. Tämä siitä syystä, että Little Zurich Kitchen-blogissa, josta sen otin, ei ollut tarkkaa vuoan kokoa, joten jouduin arvaamaan. Käytin 28 cm piirakkavuokaa.

Kanelipiiras Toggenburgista

Toggenburger Zimtflade

1 kaupan valmis piirastaikina
2 1/2 dl sokeria
2 munaa
2 dl kuohukermaa
2 rkl jauhettua kanelia
1 tl jauhettua neilikkaa
2 1/4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
3 rkl aprikoosi- tai vadelmahilloa

Tarjoiluun kermavaahtoa

Laita uuni lämpiämään 180 C asteeseen.
Kauli piirastaikina sopivankokoiseksi vuokaan, reunoille myös. Pistele haarukalla pohja. Levitä hillo pohjalle.
Vatkaa sokeri ja munat kuohkeaksi. Sekoita joukkoon kerma ja mausteet. Lisää jauhot ja leivinjauhe.
Kaada taikina vuokaan ja paista 35-45 minuuttia. Jäähdytä.
Tarjoa kermavaahdon kera.

...ja sama mustavalkoisena


perjantai 22. kesäkuuta 2018

Empanadas mendocinas (Russia 2018)

Tätä kirjoittaessa otin juuri viimeiset empanadat uunista ulos ja yritän samalla sekä kirjoittaa blogia että seurata Espanja - Portugali-peliä. Arvatkaa kumpi onnistuu paremmin? On se vaikeaa tämä elämä!

Peli oli alusta asti tiivis ja jännä, parasta jalkapalloa pitkään aikaan.

Mutta keittiön puolelle: tässäpä loistava resepti! Empanadat ovat täytettyjä pikkupiirakoita ja nämä tulevat Argentiinasta, Mendosan alueelta, joka on tunnettu viineistään. Näistä tykkää meidän perheessä kaikki. Resepti on helppo, mutta piirakoissa on tekemistä. Näkisin, että kun näitä rupeaa tekemään, kannattaa tehdä kerralla tupla-annos ja pyytää vaikka kaverit auttamaan.

Muistelen että äidilläni oli sellainen pasteijantekomuotti. Se oli pyöreä ja taittui keskeltä. Päälle laitettiin taikinalätty, keskelle täytettä ja naps kiinni. Se laittoi hyvin pasteijan reunat kiinni ja pikkupurtavien teko oli helppoa. Näemmä sitä myydään nykyäänkin ja se olisikin ollut kätevä. Suosittelen hankkimaan, leipominen helpottuu. Nyt minulla oli pyöreä muotti, sama halkaisijaltaan kuin Arabian Muumimukit. Kaulin taikinan ja otin muotilla ympyröitä, mutta päädyin kaulitsemaan vielä isommaksi ja ohuemmaksi.

Täytettä laitoin vajaan ruokalusikallisen. Oliivit jätin pois, vaikka näin jälkikäteen suolainen oliivi olisi ollut hyvä ja säväyttävä ilopilkku makumaailmassa.

Mendosan piiraset

Empanadas mendocinas
20-30 piirasta
Taikina:
7 dl jauhoja
1 kananmunan keltuainen
100 g voita
2- 2 1/3 dl maitoa
1/2 tl suolaa

Täyte:
3 kananmunaa
450 g jauhelihaa
2 sipulia
50 g voita
2 tl savupaprikajauhetta
1/2 tl chilijauhetta
1 rkl tuoretta oreganoa tai 2 tl kuivattua
1/2 rkl jeeraa

suolaa ja pippuria
(1/2 dl vihreitä oliiveja)
1 kananmuna voiteluun

Taikina:
Ota voi lämpiämään ajoissa tai lämmitä hiukan mikrossa. Lämmitä maito käden lämpöiseksi.
Sekoita vehnäjauhot ja suola. Lisää pehmeä voi ja vaivaa hyvin. Lisää kananmunan keltuainen ja maito. Vaivaa taikinasta kaksi palloa, peitä ja laita jääkaappiin puoleksi tunniksi.

Täyte:
Keitä kananmunat kypsiksi. Anna jäähtyä ja viipaloi valmiiksi. Viipaloi oliivit. Silppua sipulit hienoksi.
Kuumenna pannulla voi ja paista sipulisilppu. Ripottele sipuleille suolaa, etteivät ruskistu.
Lisää jauheliha paistumaan ja mausta paprikalla, chilillä, oreganolla, jeeraalla, suolalla ja pippurilla. Anna täytteen jäähtyä.

Erottele voiteluun tarkoitetun kananmunan valkuainen ja keltuainen. Vatkaa molempien rakenne rikki.

Ota taikina jääkaapista ja tee siitä 20-30 pyöreää levyä. Laita keskelle ruokalusikallinen täytettä sekä kananmunaviipale ja oliivia. Voitele empanadan reuna valkuaisella, käännä reunat yhteen, puolikuun muotoiseksi. Voitele empanadat keltuaisella.
Anna levätä, mielellään jääkaapissa ja laita sillä välin uuni lämpiämään 200 C asteeseen.
Paista 20-25 minuuttia kunnes empanadat ovat saaneet väriä.

Tarjoile chimichurrin kanssa.


keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Ajvar ja kajmak (Russia 2018)

Serbialaisen keittiön kanssa minulla oli ajatus serbialaisesta leikkelelautasesta. Koska italialainen ruokakulttuuri vaikuttaa sielläkin, oli pöydässä prosciuttoa ja salamia. Suomalaisuutta toi perinteinen grillimakkara.

Serbiassa syödään myös juustoa, kashkaval, joka sananmukaisesti tarkoittaa keltaista juustoa. Se on yleensä tehty joko lehmän- tai lampaanmaidosta. Minulle jäi epäselväksi onko kyseessä jokin edam, kermajuusto vai jokin kova juusto. Koska yhdessä wikipedian kuvassa oli helposti murenevan juuston kuva, menin siitä mistä aita on matalin ja söimme iäkästä cheddaria. Onhan sekin kauniin keltaista. Ja hyvää.

Näiden lisäksi tein ajvaria ja kajmakia. Ajvar on vähän kuin balkanin ketsuppi. Se käy minkä kanssa tahansa, grillatun lihan, kalan, kasvisten kanssa. Yksinkertaisimmillaan se on huolella paahdettuja paprikoita, hyvää oliiviöljyä, suolaa ja valkosipulia. Tämä ajvar perustuu legendaarisen Paula Wolfertin reseptiin. Hänen isoäitinsä valmisti sitä kun Wolfert oli pieni.

Ohessa myös helpon kajmakin resepti. Kajmak on hyvin, hyvin paksua hapankermaa; niin paksua että sitä voidaan leikata veitsellä. Sitä syödään muutamissa Balkanin maissa, kuten Serbiassa, mutta myös Turkissa, Iranissa ja Irakissa. Tätä tulee isohko annos eikä se ihan heti kulu leivän päällä, mutta ei hätää. Tämä on ideaali tuote käyttää esimerkiksi keitoissa kuten smetana tai ranskankerma; vain vähän täyteläisempi.

Paprikainen ajvar


Ajvar
2 paprikaa
(1 vihreä paprika)
1 munakoiso
2 valkosipulin kynttä
1/2 tl suolaa
1/2 dl oliiviöljyä
1/2 rkl omenaviinietikkaa
1/4 tl rouhittua mustapippuria
hyppysellinen chilihiutaleita ja cayennepippuria

Grillaa paprikat ja munakoiso grillissä tai uunissa 225-250 C grillivastuksen alla mustaksi. Paprikat kypsyvät ensin: ota ne pois ja jatka vielä munakoison kanssa.
Laita kuumat paprikat ja munakoiso kulhoon ja tuorekelmu kulhon päälle. Höyry auttaa irroittamaan kuoren.
Kun kasvikset ovat hieman jäähtyneet, irroita kuoret sormilla.
Raasta valkosipulit kasvisten joukkoon ja lisää suola, öljy, viinietikka, mustapippuri ja chilihiutaleet. Surrauta sekaisin tehosekoittimella tai sauvasekoittimella. Tai survo haarukalla, sekin käy.
Laita sose purkkeihin ja lisää päälle öljykerros.
Anna olla jääkaapissa ainakin yön yli ennen tarjoilua.

Kajmak ja muita herkkuja

Kajmak
200 g fetajuustoa
120 g smetanaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa

Sekoita kaikki ainekset haarukalla sileäksi.

Serbialaiseen tyyliin


maanantai 18. kesäkuuta 2018

El postre chaja (Russia 2018)

Taru kertoo, että eräs mies perheineen vaelsi ja tuli paikkaan jossa oli kaunis joki. Maasto oli monimuotoista, oli viidakkoa ja suota. Joella oli monia erilaisia lintuja ja ilma oli täynnä laulua. Linnut lauloivat aamusta iltaan ja perhe leiriytyi joelle ihmetellen lintuja. Taianomainen paikka. Eräänä iltana mies totesi lintujen laulavan 'uruguayy, uruguayy' ja niin paikka sai nimen Uruguay, värikkäiden lintujen joki. Kun linnut matkaavat ympäri Etelä-Amerikkaa, ne aina laulavat tuosta taianomaisesta joesta, Uruguaysta.

Chaja on yksi näistä linnuista. Se ei ole erityisen komea lintu, enimmäkseen harmiton, mutta sen höyhenpeite on pörheä ja ilmava, ja sen takia tämä kakku on nimetty sen mukaan. Kakun keksi vuonna 1927 Orlando Castellano, joka piti teehuonetta pohjoisessa Uruguayssa.

Suomeksi tämä voitaisiin nimetä persikkamarenkikakuksi. Marengin ansiosta tämä muistuttaa minua brita-kakusta, mutta pohja ei ole murotaikinaa vaan ilmava sokerikakku. Latinojen tyyliin tähän tulee myös dulce de leche-kinuskia eli karamelisoitua kondensoitua maitoa. Sitä löytyy ainakin Citymarketista ja Prismasta, mutta jos löytyy vain kondensoitua maitoa, voi sen keittää kinuskiksi kotona.

Tarviiko sanoa? Sanon silti: tämä on aivan ihanaa! 


El postre chaja 

Sokerikakku:
4 munaa
sokeria
vehnäjauhoja
perunajauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta

Marengit:
2 kananmunan valkuaista
1 dl sokeria

Kokoamiseen:
3 dl kuohu- tai vispikermaa
1 tlk persikoita mehussa
1 tlk kondensoitua karamelisoitua maitotiivistettä TAI 1 tlk kondensoitua maitotiivistettä
1/2 dl sokeria
(2 rkl persikan makuista likööriä)

JOS käytät kondensoitua eikä valmiiksi karamelisoitua maitotiivistettä, aloita seuraavasti: ota purkki ja laita se kattilaan. Täytä kattila vedellä niin että purkki peittyy. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja anna purkin kiehua kattilassa kolme tuntia. Lisää välillä vettä, että purkki pysyy veden alla. Anna jäähtyä. Avaa sitten purkki ja tadaa! Kondensoitu maito on keittynyt kinuskiksi.

Valmiin kinuskin tai karamelisoidun maitotiivisteen kanssa, jatka seuraavasti:

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Voitele ja korppujauhota 20 cm tai 24 cm vuoka.

Sokerikakkua varten tarvitset kaksi samankokoista isoa lasia. Riko munat toiseen lasiin. Kaada sitten toiseen lasiin saman verran sokeria. Kaada sokeri vatkauskulhoon. Mittaa sitten lasiin munien verran vehnäjauhoja ja perunajauhoja niin, että vehnäjauhoja on noin 3/4 ja perunajauhoja loput. Sekoita leivinjauhe jauholasiin.

Kaada munat sokerin joukkoon ja vatkaa kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää sitten jauhot mielellään siivilän läpi ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina vuokaan ja paista uunissa 35 minuuttia. Anna jäähtyä muutama minuutti ja kumoa sitten kakku lautaselle.

Vähennä uunin lämpö 110 C asteeseen.

Marenkia varten vatkaa valkuaiset vähäiseksi vaahdoksi ja lisää sitten sokeri vähitellen, eli pari teelusikallista kerrallaan ja hyvin vatkaten jokaisen lusikallisen jälkeen. Maltti on valttia.
Pursota 2 cm:n pyöreitä marenkeja tai laita ruokalusikallisia pellille ja laita uuniin tunniksi. Laita sitten uuninlämpö pois, laita puukapusta pitämään uuninluukkua hieman raollaan ja anna marenkien kuivua uunin jälkilämmössä toinen tunti.

Tee siirappi valmiiksi. Ota persikkatölkin liemi talteen ja kaada kattilaan. Lisää sokeri. Laita kattila hellalle ja lämmitä keskilämmölle. Sekoita. Siirappi on valmis kunhan sokeri on liuennut. Ota liedeltä ja lisää likööri, jos käytät sitä.

Kakun kokoaminen:
Leikkaa persikat ohuiksi viipaleiksi tai käytä valmiiksi viipaloituja. Vatkaa kerma vaahdoksi.

Leikkaa kakku kahteen osaan. Kostuta alin osa persikkasiirapilla. Lisää päälle puolet kinuskista ja sen päälle puolet kermavaahdosta. Murenna päälle puolet marengeista (jätä kauneimmat koristeeksi) ja asettele persikat.
Laita päälle toinen kakkukerros, voitele siirapilla, lisää loput kinuskista ja kermasta. Koristele runsaasti marengeilla.
Tarjoa heti.

Jos haluat tarjoilla kakun vähän myöhemmin, jätä marengit pois kakun päältä ja koristele vasta juuri ennen tarjoilua. Kakku säilyy kolmisen tuntia jääkaapissa.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Yassa poulet (Russia 2018)

Tänä vuonna mömmmömkisoissa pelaa myös Senegal, tuo läntisen Afrikan helmi. Se on pelannut mm-kisoissa vasta kahdesti ja nyt heillä on vastassa H-lohkossa vahvat Puola ja Kolumbia sekä Japani. Senegalista lähinnä tulee mieleen lähetystyö ja musiikki ja että siellä puhutaan ranskaa ja sereriä.

Kisakeittiö kokkasi ja tarjoili ensimmäistä, mutta toivon mukaan ei viimeistä kertaa elämässään senegalilaista ruokaa. Mututuntumalta senegalilainen ruoka vaikuttaa lempeän mausteiselta, muttei liian tuliselta. Vaikka kalaa suositaan paljon tein suosittua ja suomalaisittain helppoa yassa-kanaa, jossa kana marinoidaan mausteissa ja paistetaan sitten yhdessä sipulin ja happamien ainesten kanssa kastikkeeksi. Osa sipulista saostuu hyväksi kastikkeeksi ja tuo syvyyttä, joten sitä kannattaa silputa mukaan paljon, jopa enemmän kuin ohje vaatii. Kastike on hapan, lähes rajoilla onko liiankin. Asiasta innostuneet voivat googlettaa yassa poulet ja verrata reseptejä. Tämä on Saveur.com sivulta.

Jos et katso kisoja juuri nyt, niin laita soimaan Fatoumata Diawaran tunnelmallinen albumi Fatou. Hän on kyllä malilainen, mutta en nipota turhia, kun meininki on hyvä.


Yassa poulet


Yassa poulet
1/2 dl omenaviinietikkaa
1 dl limemehua
2 rkl raastettua inkiväätiä
1 limen kuori raastettuna
2 tl mustapippuria
1/2 tl cayennepippuria, tai maun mukaan vähän enemmän
6 valkosipulin kynttä
2 sipulia
2 porkkanaa
1/2-1 punainen chili
1 laakerinlehti
suolaa
maustepippuria
noin 1 kg maustamattomia kanankoipia tms.

Hienonna sipulit, kuori porkkanat ja paloittele kolikoiksi. Poista chilistä siemenet ja hienonna. Raasta limen kuori.

Yhdistä viinietikka, limemehu, inkivääri, limen kuori, pippurit, sipulit, porkkana, chili, laakerinlehti, suola ja tupsaus maustepippuria. Pistele kanankoipiin veitsellä reikiä, jotta marinadi ulottuu syvälle. Laita koivet marinadiin, pyörittele vähän että peittyvät hyvin. Anna maustua jääkaapissa vähintään neljä tuntia.

Kuumenna iso paistinpannu ja lorauta siihen öljyä. Ota kanat pois marinadista ja säästä liemi. Ruskista kanat pannulla huolellisesti ja kaada marinadi pannulle. Kiehuttele kannen alla ainakin puolisen tuntia, kunnes kana on kypsää. Anna sipulien saostua ja karamelisoituakin lopussa. Tarkista maku. Tarjoa riisin kanssa.

Keittiökaverit Tansaniasta.

torstai 14. kesäkuuta 2018

Nigerialainen curry (Russia 2018)

Näin se aika vierähti. Edellisistä jalkapallon maailmanmestaruuskisoista on jo se neljä vuotta, samoin ruokamaratonista. Mutta nyt odotus päättyy. Jo helmikuussa tulostin ottelutaulukon jääkaapin oveen ja huhtikuussa raapustelin ensimmäiset ruokasuunnitelmat. Mitä olisi kisat ilman asianmukaista ruokaa? Kisastudioon haastetta tällä kertaa tuo kolmivuorotyö - katsotaan kuinka Sitruunan käy.

Tänä iltana ensimmäisen ottelun pelaa isäntämaa Venäjä ja vastassa on Saudi-Arabia. Keittiöpuolella Arabian niemimaalle matkaan myöhemmin ja nyt jaan teille nigerialaisen curryn naudanlihasta. Pääosin tein ohjeen Immaculate Bites- ja Dooney's Kitchen-blogien perusteella. Toiveissa oli tehdä pata lampaanlihasta, mutta eteen ei sattunut taloudellisesti hyvää palaa, joten tein sen naudanlihasta.

Tässä reseptissä on jotain samaa kuin ranskalaisten burgundinpadassa, syvää ja täyteläistä, mutta tulisuutta ja mausteisuutta saadaan loistavasti currytahnasta ja chilistä ja näin makumatka vie ajatukset kuumaan etelään, tai jopa Intiaan. Chilin tosin jätin suosiolla pois, sillä taloudessamme asustaa edelleen Pieni neiti sekä Herkkä neiti. Tykkäsimme maukkaasta padasta.


Nigerialainen curry
6-8:lle
900 g naudanlihaa, paistia, etuselkää tai lapaa
1 salottisipuli
suolaa ja mustapippuria
1 lihaliemikuutio
1 litra vettä
3-5 rkl öljyä
2 sipulia
1 tl valkosipulitahnaa
1 tl inkivääritahnaa
2 tl keltaista currytahnaa (tai enemmän)
1 tl savupaprikajauhetta
1-2 tl kurkumaa
1 tomaattimurskatölkki
maustamatonta jogurttia
1-2 punaista chiliä.
3 kesäsipulia tai nippu kevätsipulia

Leikkaa liha syötävänkokoisiksi paloiksi ja laita isoon kattilaan. Kaada vesi päälle, niin että lihat peittyvät. Kuori sipuli ja lohko se mukaan. Lisää suolaa ja pippuria. Laita kattila liedelle ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää lihaliemikuutio. Kuori vaahto pinnalta. Anna kiehua 1 1/2 tuntia. Ota lihat kattilasta ja säästä keitinliemi.

Silppua sipuli hienoksi.

Ota iso paistinpannu tai kattila ja kuumenna siinä öljy. Lisää liha ja ruskista, 5-10 minuuttia. Lisää sitten sipulisilppu, inkivääri- ja valkosipulitahnat ja paista pari minuuttia. Heitä pannulle loput mausteet sekä tomaattimurska. Huuhtele tomaattitölkki lihan keitinliemellä, eli kaada sitä pannulle mukaan 3/4 -1 tölkillistä.

Anna kiehua tunti tai puolitoista. Hämmennä välillä ja lisää tarvittaessa keitinlientä tai vettä. Lisää lopuksi maustamatonta jogurttia, tarkista maku ja lisää tarvittaessa esimerkiksi suolaa, sillä hapan jogurtti saattaa latistaa makua.

Poista chileistä siemenet ja hienonna. Hienonna myös sipulit.
Koristele chilillä ja sipulilla, tarjoa riisin kera.