Kahdeksan, eli haaste

Campasimpukka heitti haasteella, kiitokset sinne (päin kaupunkia)!
 
Ideana on kiittää haasteen antajaa, kertoa itsestään kahdeksan asiaa sekä lähettää haaste (kahdeksalle) eteenpäin. Tämä kahdeksikkohaaste tuntuu jo pyörineen siellä ja täällä, joten minäkin laitan tämän eteenpäin vain kahdelle:
Kahjona kahviin -blogin "Voxille" sekä
Kannat kattoon -blogin Raunalle.
Mutta ne kahdeksan asiaa...
1. Aamulla syntyi kolmas sitruunantaimen eli terveisiä synnytysosastolta! Harvemmin sitä laittaa postausta ruokablogiin juuri täältä...
Ruoasta puheenollen, ruoka täällä osastolla on sairaalamuonaa, joka on ihan hyvää. Olenkin aina arvostanut tämän puljun ruokaa, etenkin aamupuuroja. Ovat hyvin saaneet muhia ja silti ovat oikeaoppisia puuroja, ei sitkeää eikä löysää, vaan maistuvaa aamuruokaa. Mielestäni puurot ovat aliarvostettuja. 
2. Kaikki lähti hyvästä kotitalousopettajasta. Lukion jälkeen päädyin opiskelemaan kotitalousoppilaitokseen Jyväskylään puolen vuoden englanninkieliselle kotitalouskurssille, jossa opimme, että mikä tahansa resepti onnistuu, kun vain seuraa reseptiä.
Myöhemmin leipätyöhön johtavassa harjoittelussa Englannissa katsoin telkkua. Siellä tuli aloittelevan Jamie Oliverin ohjelma. Hämmästelin suu auki: voiko ruoanlaitto olla tuollaista, noin... helppoa ja hauskaa?
Kokkausharrastus pilkahteli siellä täällä opiskelun muassa - esitelmiä voi maustaa vaikka leipomuksilla - kunnes tilasin Nigella Lawsonin Feast-kirjan. Se räjäytti potin ja on edelleen keittokirja, johon palaan ja jota on ilo lukea. Kun kerran tuli kokeiltua kaikenlaista, ajattelin että miksen jakaisi näitä muillekin. Niin syntyi Amalfinsitruunat -blogi.
3. Olen surkea täytekakun tekijä. Pohja onnistuu mielestäni ihan hyvin ja kakun halkaiseminenkin, mutta se kostutus... Eikä ne täytteetkään aina mene kuin pitäisi. Meillä on perheessä kaiken lisäksi makuero, kuinka kostea täytekakun tulisi olla. Minä olen tottunut selkeästi kuivempaan kakkuun kuin puoliso, jolle kakku täytyy olla lähes hajoavaa sorttia.
Olenkin tähän mennessä onnistunut ulkoistamaan synttärikakun teon kummilaan (terveisiä!), sillä vanhimman lapsen kummitäti on aivan loistava tekemään kakkuja, neulomisen ohella. Sen lisäksi olen luistanut asiasta tekemällä juhliin trifleä, joka on aivan mahtava keksintö!
Toisaalta, nyt voisi olla aika opetella kakun tekemistä; ainakin muu perhe on jo valmiiksi innoissaan kakuntekoharjoituksista...
4. Haluaisin osata tehdä (kunnolla) kastikkeita, friteerata, taitaa leivosten ja konvehtien salat... Haluaisin myös tehdä enemmän sieni- ja kalaruokia ja maistella erilaisia äyriäisiä. Siis äyriäisiä ravintolassa, jotta tietäisi miltä mikäkin maistuu: pidänkö ylipäätään muusta kuin katkaravuista. Ja että tietäisi, mihin voisi kotona pyrkiä.
Ylipäätään, henk.koht. haasteena on tulla omalta mukavuusalueelta pois.
5. Viimeksi unelmoin briossivuoista, tryffeliöljystä ja suklaakekseistä ja mietin edelleen olisiko monitoimikoneelle käyttöä ja olisiko siinä jopa lihamylly... Ehkei, mutta ajatuksella on kiva leikkiä. Ajatelkaa, tekisi omat makkarat... Puhumattakaan jos omistaisi oikean, käsinveivattavan pastakoneen...
6. Keittokirjojahan mulla riittää. Vaikka hyllyssä uhkaa tila loppua, toivon, että sinne vielä päätyy Saku Tuomisen Aglio & Olio, Okakura Kakuzon Teen Kirja ja mahdollisesti myös aikaisemmat, puuttuvat Nigellat. Myös Safkaa-kirja vaikutti hyvältä kun sitä selasin. Niin, ja Vegestan. Ai juu, ja...
7. Maustehyllyssä tärkeimmät ovat suola, mustapippuri, sitruunapippuri, kaneli, kardemumma ja vaniljasokeri. Näitä menee. Uusimat tulokkaat ovat sumakki ja sichuanpippuri, joita en ole vielä päässyt testaamaan.
8. Kyllä: sinihomejuusto, kalamataoliivit, sienet, valkosipuli, kapris, tuoreet kirsikat, assam, pu-erh, minttutee ja englantilaiset sekoitukset.
Ei: korianteri, muskottipähkinä, säilötyt kirsikat, sipatti. Tosin ei-osastolle pitää antaa mahdollisuus aika ajoin.
Opettelun alla: hillosipuli, oliivit ja vihreä tee.