lauantai 31. joulukuuta 2011

Valkosuklaa-karpalokeksit

Nämä keksit ovat parhaat mitä olen ikinä tehnyt. Siis ikinä.

Löysin reseptin alunalkaen Delicious days-blogista, jossa resepti esiteltiin bloginpitäjän omana suosikkina ja miten keksireseptiä voi muutella oman maun mukaiseksi. Reseptin juju on siinä, että kekseihin käytettävä voi sulatetaan ja annetaan ruskistua. Tämä antaa kekseihin syvän, kinuskimaisen, lähes pähkinäisen maun. Muut ainekset voikin päättää itse: suklaata ja lempipähkinöitä, kaurahiutaleita ja rusinoita, tummaa suklaata ja ripaus sormisuolaa... Näihin kekseihin tuli valkosuklaata ja kuivattuja karpaloita.
Alkuperäisessä reseptissä kekseihin oli käytetty muscovado-sokeria, tuota raakaruokosokerista valmistettua, lähes lakritsinmakuista sokeria. Testasin ensimmäiseen keksisatsiin muscovadoa ja tällä kertaa käytin fariinisokeria. Mielestäni fariinisokeri käy vallan mainiosti, sillä maussa ei ole eroa, "wow-efekti" tulee ruskistetusta voista.

Varoituksen sana: myös taikina on todella hyvää, joten varo ettet jää koukkuun jo taikinaa vaivatessa...

Valkosuklaa-karpalokeksit
150 g voita
2 1/2 dl fariinisokeria
1/2 dl sokeria
1 muna
1 keltuainen
3 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 tl soodaa
150 g valkosuklaata
150 g kuivattuja karpaloita

Sulata voi kattilassa ja anna porista kohtuullisella lämmöllä välillä sekoittaen. Voin tulee ruskistua, muttei palaa. Ensin voi vaahtoaa, sitten vaahto laskeutuu ja voi kiehuu hiljalleen. Minulla voin keltainen väri muuttui lopussa aika nopeasti vaaleanruskeaksi, joten pidä silmällä väriä.
Anna voin jäähtyä puoli tuntia.

Lämmitä uuni 175 C asteeseen. Paloittele valkosuklaa.

Laita molemmat sokerit, muna ja keltuainen kulhoon ja vatkaa kolmen minuutin ajan, jolloin niistä pitäisi syntyä vaaleanruskea seos. Lisää jäähtynyt voi ja vatkaa vielä pari minuuttia.
Mittaa vehnäjauhot ja sooda mukaan ja sekoita. Lisää lopuksi paloiteltu valkosuklaa ja karpalot ja sekoita juuri ja juuri sekaisin.

Ota lusikalla kokkareita pellille ja paista keskimäärin 10 minuuttia.

sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Joulupuuro kuningatar Victorian tapaan

Perinteisen riisipuuron voi tehdä hieman eritavalla. Kyseessä on kuningatar Victorian mieltymyksiin tehty kermainen riisipuurohyydyke, joka on maustettu sitruunalla ja vaniljalla. En käyttänyt tähän liivatetta ollenkaan, joten rakenteesta tuli puuromaisempi, eikä riisihyydykettä. Puuron kanssa käy hyvin marjat ja hillot tai joukkoon voi laittaa vaikkapa rusinoita. Maku on sitruunainen, mutta sitruunan voi jättää pois ja keskittyä makeaan vaniljaan. Tämä on samalla hyvä keino käyttää joulupuuron jämät.

Victorian joulupuuro
1 1/2 dl puuroriisiä
3 dl vettä
6 dl maitoa
3/4 dl sokeria
3 tl vaniljasokeria
(sitruunan mehu ja kuori)
2 dl kuohukermaa

Laita vesi kattilaan ja kiehauta. Lisää riisi ja hauduta. Lisää maito, kun vesi on imeytynyt riisiin. Hauduta kypsäksi. Jäähdytä puuro.
Lisää jäähtyneeseen puuroon sokerit (ja sitruuna). Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää maustetun puuron joukkoon. Anna levätä jääkaapisssa tunnin verran.


lauantai 24. joulukuuta 2011

Hyvää joulua!

On siivottu; pyyhitty, tampattu, pesty ja mopattu. Imelletty perunalaatikot ajoissa, paistettu kinkku, pipareita, torttuja ja hedelmäkakku.
On toivotettu hyvää joulua eri tahoille, viety paketteja lähitienoon tutuille, postitettu kauemmaksi ja haettu postista salaiseen kätköön. On lähetetty joulukirje ja saatu kortteja. On suunniteltu ja toteutettu kauppalista joulun herkkuja ajatellen.
Laitettu jouluvalot pimenevään talveen.
Kahviteltu ja syöty ystävien kanssa.

Hiljennytty.
Perinteet ovat muodostuneet, vanhoja vahvistetaan ja uusia luodaan. Tärkein tulee vuosisatain takaa: Jeesus-lapsi syntyi ja sitä muistamme ja juhlimme, ilolla ja riemulla!

Hyvää joulua ja hauskaa hanukkaa!

Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.
Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.
Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä." Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:
Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.
Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: "Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti." He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä.
Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.

torstai 22. joulukuuta 2011

Mausteinen joulu - Ras el hanout

Jos nyt tässä vaiheessa sattuisi tulemaan tarve vetäistä hihasta joululahja vaikkapa naapurille, niin kipin kapin maustekaapille. Ras el hanout vie ajatukset Marokkoon. Se on basaarin maustekaupan parhain sananmukaisesti. Alunperin mausteseokseen tuli kalliita ja harvinaisia mausteita, kuten sumakkia, sahramia, neilikkaa, kanelia. Mausteet ja määrät määräytyvät maustekauppiaan mukaan ja niinpä tämän yhdistelmä on ras el hanout Amalfin sitruunan mukaan.

Ras el hanout
1 tl kurkumaa
1 tl kuminaa
1 tl kardemummaa
1 tl korianteria
1/2 paprikaa
1/2 tl muskottipähkinää
2 tl inkivääriä
1/2 neilikkaa
1 tl kanelia
1 tl mustapippuria
1/2 tl chili/cayenne
1/2 tl fenkolia
suolaa

Laita mortteli laulamaan ja sekoita kaikki yhteen. Käytä lihan mausteena, marinadeissa ja kuskus-ruoissa.

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Mausteiset persikat

Tässä jälleen yksi joulun ruokalahja. Mausteiset persikat ovat saaneet jouluisen mausteliemen ja potkua chilistä. Nämä käyvät hyvin kinkun tai kalkkunan kanssa.

Mausteiset persikat
2 tlk (n. 400 g/purkki) persikoita sokeriliemessä
1 rkl (omena)viinietikkaa
1 tl kanelia
1/2 tl inkivääriä
3 kokonaista neilikkaa (tai jauhettuna)
1 tl inkivääriä
ripaus suolaa
4 kokonaista maustepippuria
2 kokonaista chiliä

Paloittele persikoita, jos haluat. Kaada persikat liemineen kattilaan. Lisää viinietikka ja kaikki muut mausteet paitsi chilit.
Kiehauta persikoita pari minuuttia ja anna jäähtyä kattilassa.
Nostele persikat kahteen lasitölkkiin ja kaada liemi päälle. Laita chilit tölkkiin. Säilytä viileässä.

tiistai 13. joulukuuta 2011

Wanhan ajan piparit

Löysin tämän reseptin melko pian sen jälkeen, kun olin muuttanut opiskelemaan. Resepti taisi olla jossain nk. naistenlehdessä ja juontaa juurensa vuoteen 1919. Pipareihin käytetään ruisjauhoja, joka tekee mausta ikäänkuin rouheampaa ja pääasiallisena mausteena on pomeranssinkuori.

Pomeranssi on toiselta nimeltään hapanappelsiinipuu, eli seville orange tai bitter orange. Espanjaksi se on naranja ácida, arabiaksi naranji, Intiassa melangolo ja Guamissa hedelmä tunnetaan saippua-appelsiinina. Lääke- ja hajuvesiteollisuus hyödyntää pomeranssin aromia, mutta suurin käyttökohde on kuitenkin marmeladit ja hillot. Hapanappelsiinia käytetään myös alkoholijuomissa (esimerkiksi Grand Marnier-appelsiiniliköörissä) ja ruoanlaitossa mureuttamaan lihaa sitruunan tapaan.





Wanhan ajan piparit (1919)
1 1/2 dl siirappia
1 1/2 dl voita
1 1/2 dl perunajauhoja
3 dl ruisjauhoja
1 tl soodaa
1 tl neilikkaa
1 tl kanelia
1 rkl pomeranssinkuorta

Kuumenna siirappi kiehuvaksi ja sulata siihen voi. Anna seoksen jäähtyä niin, että se alkaa hieman kiinteytyä.
Sekoita kuivat aineet ja lisää ne siirappiseokseen.
Anna taikinan levätä viileässä seuraavaan päivään.

Paista piparit 200 C asteessa 5-6 minuuttia.

torstai 8. joulukuuta 2011

Minttusuklaakaakao

...eli Marianne-kaakao. Suklaalinjalla siis edelleen.

Maailmasta löytyy noin 1200 eri lajia minttua, joista tärkeimmät ovat viherminttu (spearmint) ja piparminttu (peppermint). Mentoli, minttuöljy, tulee minttukasveista ja mm. lääketeollisuus hyödyntää sitä useissa eri tuotteissa: pesemme hampaamme minttutahnalla, lievitämme kurkkukipua mentolikaramelleilla ja monissa lääkkeissä se on makuaineena. Minttu on myös luonnollinen lääke: minttuteellä sanotaan olevan nesteitä poistava teho ja minttuöljyä käytetään hyönteisten karkottamiseen ja puremiin. Ruoanlaitossa minttua käytetään tuoreena ja kuivattuna yrttinä etenkin lammasruokien kanssa, mutta myös jäätelöissä, karamelleissa, hyytelöissä ja teessä. Alkoholijuomissa mintunmakua saa nauttia mojitossa ja grasshopperissa.

Mutta ei mojitoa tällä kertaa, vaan minttusuklaakaakao. Kaakaoon saa makua monella eri tavalla. Joukkoon voi sulattaa maustettua suklaata, lisätä makusiirappia tai alkoholia. Tässä reseptissä on käytetty rouhittuja Marianne-karamelleja, mutta voisin kuvitella, että Pätkis-suklaa kävisi myös loistavasti. Jos jouluna lahjasäkistä tulee tänä(kin) vuonna After Eightia, voisin testata minttukaakaon myös sillä.


Minttusuklaakaakao eli Marianne-kaakao
kahdelle
4 tl kaakaojauhetta (leivontaan käytettävää, makeuttamatonta)
2 rkl sokeria
4 dl maitoa
5-8 Marianne-karkkia

Päälle:
kermavaahtoa
ripaus kaakaojauhetta

Laita Mariannet pussiin ja kauli rikki tai rouhi muulla tapaa. Laita kaikki aineet kattilaan ja kuumenna hämmentäen, jotta karkit ja sokeri sulaa.
Kaada mukeihin ja koristele.

tiistai 6. joulukuuta 2011

Valkosuklaakaakao - hot white chocolate

Lumi tuli ja meni. Talvi-ilakoinnit ulkosalla ovat jääneet vähiin lumenpuutteen takia. Maa on musta eikä pulkkailemaan ole päässyt kuin pari kertaa. Valkeaa pitää siis luoda toisella tapaa. Lohdutukseksi käynee valkosuklaajuoma, joka on kuin kuuma kaakao, mutta tehtynä valkeasta suklaasta.
Täyteläistä. Kuin sulaa suklaata joisi.

Valkosuklaajuoma
kahdelle
120 g valkosuklaata
4 dl maitoa
kermavaahtoa
ripaus kanelia

Kuumenna maito kattilassa ja lisää siihen valkosuklaan palaset. Hämmennä, jotta suklaa sulaa. Kaada juoma mukeihin, kauhaise päälle kermavaahtoa ja koristele kanelilla.

perjantai 2. joulukuuta 2011

Karl Marxin leipä

Tämän leivän tarina on minulle tuntematon, mutta ilmeisesti, nimestään huolimtatta, annoksella ei ole mitään tekemistä Karl Marxin kanssa. Ohje on Guy Taylorilta ja Sebastian Schauermannilta, jotka pitävät Food -ravintolaa Tukholmassa ja tekivät vuonna 2000 kirjan nimeltä Broileriherkut. Erinomainen brunssiherkku.

Karl Marxin leipä
paahtoleipäviipale
hyvälaatuista maksamakkaraa tai pateeta
tomaatti
salaattia tai krassia
1 muna
pekonia

Hunaja-sinappikastike
2 rkl juoksevaa hunajaa
2 rkl sinappia

Viipaloi tai lohko tomaatti.
Paista pekoni rapeaksi ja sen jälkeen kananmuna.
Paahda paahtoleipä ja levitä päälle maksamakkaraa. Asettele päälle tomaatin viipaleet, paistettu kananmuna, salaatti ja pekoniviipaleet.
Sekoita hunaja ja sinappi keskenään ja valuta annoksen päälle.