Evelyn Sharpen ranskalainen suklaakakku (Euro 2024)

Mikä on ranskalaisempaa kuin suklaakakku? Eijei, kysymys on väärä. Ranskalaisilla on keittotaidon klassikoita vaikka muille jakaa. Monet ruokatermit nojaa ranskalaiseen keittiöön, kiitos Brillat-Savarinin, Escoffieren, Caremen, ja monen muun. Ehkä kysymys on, mikä tekee tästä kakusta ranskalaisen. 

Se on yksinkertainen ja luokitellaan jauhottomaksi kakuksi, vaikka se sisältääkin vehnäjauhoja - sen ruokalusikallisen verran. Se nousee munien ansiosta: keltuaiset antavat rikkautta -aivan kuin lähes puolessa kilossa suklaata ei olisi tarpeeksi - ja valkuaisvaahto kuohkeuttaa.

Tein tämän sekä Fazerin sinisestä yhdistettynä oikein tummaan suklaaseen (70-85%), ja silla vähensin sokerin määrää ohjeen ruokalusikallisesta puoleen. Jälkiviisaana on helppo sanoa, että kaikki sokerit peliin vaan! Kakku oli tuhti, tummasuklainen, ja söimme sitä kermavaahdon kanssa. 

Jalkapallokisat loppuu, ja valitettavasti Ranska ei jatka loppuotteluun. Kisakeittiö kiittää ja jatkaa muita kokkailuja.

Uuh! Hyvää!

 

Evelyn Sharpen ranskalainen suklaakakku

450 g tummaa suklaata
140 g voita
1 rkl vehnäjauhoja
1 rkl sokeria
4 kananmunaa
Tarjoiluun kermavaahtoa, jossa pari ruokalusikallista ranskankermaa

Lämmitä uuni 220 C asteeseen. Vuoraa 20 cm halkaisijaltaan oleva vuoka leivinpaperilla. 

Pehmitä voi. Sulata suklaa joko vesihauteessa tai varovasti mikrossa. Sekoita mukaan ensin voi ja sekoita että se sulaa hyvin, sitten jauhot ja sokeri.

Erottele kananmunien keltuaiset ja valkuaiset. Vatkaa keltuaiset suklaaseokseen.
Vatkaa toisessa kulhossa valkkuaiset kevyeksi vaahdoksi ja kääntele suklaataikinaan nopeasti ja pehmeästi.

Kaada taikina vuokaan ja paista 15 minuuttia. Käännä sitten lämpö pois ja aukaise uuni luukku raolleen. Anna kakun jäähtyä kokonaan uunissa. 

Vatkaa kerma vaahdoksi tarjoilua varten. Mausta ranskankermalla. 

Ota pitkä ja ohut veitsi, kuten fileerausveitsi ja kuumenna sitä kuuman veden alla. Leikkaa kakku veitsellä viipaleiksi. 

Kakku on hyvin rikas!

 

Ayam smoor (Euro 2024)

Ayam smoor eli sananmukaisesti kanapataa! Kyseessä on indonesialainen kanaresepti johon tulee ketjap manis-kastiketta ja tomaattia. 

Nyt ennenkuin joku viisaasti huomauttaa, että mitä tekemistä Indonesialla on jalkapallon EUROOPAN mestaruuskisojen kanssa, niin mulla on tässä takaporttina Alankomaat. Mulle on jotenkin jäänyt mieleen, että jos haluaa hyvää indonesialaista ruokaa, ei tarvitse mennä toiselle puolelle maailmaa, vaan voi matkustaa vaikka Amsterdamiin. Indonesialaistaustaiset ovat yksi suurimmista etnisistä vähemmistöistä ja he ovat myös rikastuttaneet ruokakulttuuria. 

Nimen ayam tarkoittaa kanaa, ja smoor on pikemminkin hollantilainen sana pata tai hauduttaa. Ilmeisesti se on otettu malaijin tai indonesian sanasta semur, mikä tarkoittaa pataa tai muhennosta. Loogista!

Oheisessa reseptissä on jos jonkinmoista maustetta. Valitettavasti en löytänyt sitruunaruohoa, eikä minulla ollut mahdollisuutta käydä paikallisissa etnisissä ruokakaupoissa etsimässä. Sama indonesialaisen laakerilehden kanssa, mutta siihen onneksi löytyi vaihtoehdoksi kaffirlimelehdet, joita löytyi sattumoisin kaapista, tai sitten sen voi korvata tavallisella laakerinlehdellä. Perinteisesti säästelin chilissä - käytin vain puolikkaan, mikä oli ihan riittävästi meidän perheelle, eli hitusen tulisuutta tuntui suussa, mutta vain hitusen.

Makustelin kaffirlimelehteä ja kyllä siitä tulee hauska limen maku. Lime tuntuukin jotenkin sopivammalta mausteelta verrattuna sitruunaan. Se tuo tähän ruokaan raikkautta, ja puristinkin omaan annokseeni lisää limemehua ennen ruokailua. 

Erinomaisen maukas ruoka!

Ayam smoor, semur ayam, kanapata

Ayam Smoor

500 g kanaa (esim. paistileike)
3 rkl ketjap mamis-kastiketta
1/2 limen mehu
hyppysellinen suolaa

Boemboe eli maustetahna

2 salottisipulia
6 valkosipulin kynttä
3 tl inkivääritahnaa tai 3-4 cm inkivääriä 
1 tl jauhettua galangal-maustetta tai 3-4 cm galangal-juurta
1 iso tomaatti
1 punainen chili
2 rkl ruokaöljyä

Kastike:

1 sitruunaruoho
3 kaffirlimelehteä/ 3 indonesian laakerinlehteä (daun salam)/ 1 laakerinlehti
4 kokonaista neilikkaa
hyvä määrä raastettua muskottipähkinää
5 dl kanalientä

5 rkl ketjap manis-kastiketta

(tarvittaessa sambal oelek-chilikastiketta maustamiseen)

Tarjoiluun riisiä, pikkelöityä sipulia, pikkelöityä kurkkua

Laita kana, ketjap manis, limemehu ja suola kulhoon ja sekoita jotta kana saa siitä marinadin joka puolelle. Laita jääkaappiin odottamaan.

Maustetahnaa varten pilko sipulit hieman pienemmiksi ja laita joko blenderiin tai astiaan jossa voit käyttää sauvasekoitinta. Lisää inkivääri ja galangal - jos käytät juuria, raasta tai pilko ne pienemmiksi. Paloittele mukaan tomaatti ja chili, joko siementen kanssa tai ilman. Surrauta sileäksi ja lisää vähitellen ruokaöljy. 

Ota kastikkeen ainekset jo esiin.

Kuumenna öljyä pannulla tai kattilassa. Ota kana kaapista ja ruskista molemmilta puolilta. Marinadia ei tarvitse säästää. Siirrä kanat lautaselle odottamaan. 

Lisää pannulle maustetahna ja kuumenna keskilämmöllä ainakin 5 minuuttia että seos lämpiää kunnolla. 

Lisää kana, sitruunaruoho, kaffirlimelehdet (tai laakerinlehti), neilikat ja muskottipähkinää. Sekoita ja lisää lopuksi kanaliemi ja ketjap manis-kastike. 

Hauduttele noin 35 minuuttia ilman kantta. Maista ja mausta tarvittaessa lisäämällä ketjap manisia, limemehua, suolaa ja/tai chilikastiketta (sambal oelek).

Tarjoa riisin ja höyrytettyjen kasvisten sekä pikkelöityjen kasvisten kanssa.

Ja vielä ylhäältä. 

Paimenen paistos (Euro 2024)

Ehdin jo tehdä skotlantilaista kakkua (golden syrup cake) mutten ollut tyytyväinen reseptiin, sillä kakku jotenkin... epäonnistui, vaikka teinkin ohjeen mukaan. Muutamia päiviä annoin asian olla ja sitten rupesin etsimään uutta reseptiä. 

Tein nyt paimenen paistosta, mutta sekin on nyt yksi versio eikä varmaankaan mitenkään oikeaoppisesti edes skotlantilainen. Jauheliha on naudan eikä lampaan, mikä tekee siitä enemmänkin englantilaisen cottage pien kuin skotlantilaisen shepherd's pien. korvasin herkkusienet vähällä määrällä kuivattuja tatteja, enkä laittanut mukaan herneitä. Periaatteessahan täytteenä voisi olla muutakin kuin mainitut tai alla olevat, muttei mitään mahdottoman eksoottista. Sehän ei kävisi laatuun!

Mallintaako tämä nyt englantilaista vai skotlantilaista ruokaa, en tiedä. Se selvinnee kokkailujen myötä, innostunko tekemään jomman kumman maan ruokaa uudestaan - ei siis paineita kisakeittiössä vaan rennosti!

Paimenen paistos tai paremminkin mökkiversio!

Paimenen paistos

600 g naudanjauhelihaa
1 iso sipuli

2 porkkanaa

50 g tuoreita herkkusieniä tai pieni määrä kuivattuja sieniä

1 laakerinlehti
2 1/2 rkl vehnäjauhoja
5 dl lihalientä

1 prk tomaattipyreetä (se 70 g pikkupurkki)
700 g perunoita

25 g voita
4 rkl maitoa
50 g juustoraastetta (mielellään cheddaria)

Laita uuni lämpiämään 200 C asteeseen. 

Raasta porkkanat karkeaksi raasteeksi. Hienonna sipuli. Jos käytät tuoreita herkkusieniä pilko ne pieniksi. 

Laita pannulle hyvin pieni määrä öljyä ja paista siinä jauheliha, sipulisilppu, porkkanaraaste, tuoreet herkkusienet (tai murenna joukkoon kuivatut sienet) sekä laakerinlehti, noin 8-10 minuuttia. 

Sekoita joukkoon vehnäjauho ja anna paistua pari minuuttia. Lisää lihaliemi ja tomaattipyree. Sekoita tasaiseksi ja anna poreilla kannen alla, välillä sekoitellen 25 minuuttia. Jos kastike näyttää kovin liemevältä lopussa, kiehuta ja anna nesteen vähetä. 

Sillä välin kun kastike kiehuskelee, keitä perunat kypsiksi (noin 20 minuuttia). Huuhtele, kuori, ja muussaa voin ja maidon kanssa perunamuussiksi. 

Tarkista jauhelihakastikkeen maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Poista lopuksi laakerinlehti ja kaada jauhelihakastike uuninkestävään vuokaan.

Levitä perunamuussi kastikkeen päälle ja ripottele päälle juustoraaste. 

Paista uunissa 15-20 minuuttia jotta paistos saa kullankeltaisen värin.

Lohturuokaa parhaimmillaan!

Smörrebröd (Euro 2024)

Voileivät ovat ihania! Ne ovat käytännöllisiä ja näppäriä, täynnä makua. Vanhanajan keittokirjoissa on hienoja reseptejä voileivistä, joihin tulee keitettyjä perunoita, kalaa remoulade-kastikkeella, maksapasteijoita liemihyytelön kera, tai vaikkapa poronpaistia ja munakokkelia. Voileipäteemaan käy myös tanskalaisten smörrebröd. Se on perinteinen avoin voileipä joka useimmiten koostuu ruisleivästä ja useista, runsaista leivänpäällisistä, kuten lihaleikkeleistä, kalatuotteista, juustoista, erilaisista levitteistä ja koristeista. Jotkin leipäyhdistelmät ovat perinteekkäämpiä kuin toiset, kuten silli tai katkaravut kanamunan kanssa, tai tartar ja kananmunan keltuainen.

Minä tein leipiä kolmella, aika perinteisellä yhdistelmällä. Meillä testattiin silli- paahtopaisti- ja lohiversiot. Testaajat tykkäsivät ja nyökyttelivät hyväksyntää. 

Tätä kirjoitettaessa EM-kisat ovat edenneet pudotuspeleihin, ja harmillisesti Tanska tippui eilisiltaisessa ottelussa pois. 

Tanskalainen sillivoileipä

Smørrebrød

1. Sillivoileipä

Ruisleipää

Säilötty punajuuri, ranskankermaa, sinappia

Silliä

Tuoretta kurkkua

Ituja tai versoja

Keitettyä kananmunaa

Kapriksia

Tilliä

Punasipulia

Pilko punajuuri astiaan ja lusikoi mukaan ruokalusikallinen ranskankermaa ja teelusikallinen sinappia. Surrauta sauvasekottimella tasaiseksi tahnaksi. Minulla tämä tuli hieman liian veteläksi - olisin toivonut tahnamaisempaa koostumusta.

Viipaloi tai hienonna sipuli silpuksi. Viipaloi kananmuna. Viipaloi kurkku ohuiksi siivuiksi.

Voitele ruisleipä voilla ja lusikoi päälle punajuuritahnaa. 

Asettele päälle vuorotellen kanamunasiivuja ja silliä. Laita päälle kurkkuviipaleita, sipulisilppua ja ituja. Koristele kapriksilla ja tillillä.

2. Paahtopaistileipä

Ruisleipää

Paahtopaistileikkelettä/naudanpaistia/suolalihaa

Maustekurkkua

Punasipulia

Piparjuurta ja vähän ranskankermaa/smetanaa

Viipaloi punasipuli ohuiksi viipaleiksi. Palastele/viipaloi maustekurkut. Raasta vähän piparjuurta ja sekoita ranskankerman kanssa.

Voitele leivät voilla. Laita päälle paahtopaisia, viipaloidut kurkut ja punasipulia. 

Laita leipien keskellä vähän piparjuuritahnaa. Vaihtoehtoisesti voit voidella leipiä kevyesti piparjuuritahnalla - piparjuuri on voimakasta!

3. Lohileipä

Ruisleipää

Majoneesia

Kylmäsavulohta

Tuoretta kurkkua

Sitruuna

Kevätsipulia/ruohosipulia/tilliä

Voitele leivät majoneesilla.

Leikkaa kurkku ja sitruuna ohuiksi siivuiksi.

Asettele leivälle kurkkua ja lohisiivuja. Lisää ohut sitruunasiivu ja koristele sipulilla. 

Silliä, lohta ja naudanpaistia

Toast Williams (Euro 2024)

Näin jalkapallomaita kokkaillessa on maita, joista heti tietää että tätä tehdään. Joidenkin kohdalla pitää tehdä vähän enemmän mietintätyötä, ja sitten on niitä maita, joiden reseptiä ei vaan löydy. Joko ainekset ovat liian hankalia, kuten jonkin eksoottisen maan peruskasvi, tai perusmauste, mausteyhdistelmä, mitä tietenkään Suomesta ei saa, ainakaan helpolla.

Joskus joutuu myös tarkistelemaan, että puhutaanko samasta asiasta. Esimerkiksi jos reseptiin tarvitaan Maggi-kuutio, onko kyseessä tavallinen Maggi jonka voi korvata lihaliemikuutiolla, vai kenties jokin erikois-Maggi, kuten afrikkalainen tai aasialainen paikallisversio. 

Reseptejä pitää siis vertailla ja asioita selvittää ja silloin siinä oppii monenlaista uutta.

Sveitsiläiset ruokareseptit ovat tuottaneet enemmän mietintää. Mikä on tyypillistä sveitsiläistä? Uskon, että moni ruoka menee päällekäin esimerkiksi saksalaisen ja itävaltalaisen keittiön kanssa, ja ehkä se on omalta osaltaan sekoittanut päätä. 

Pelastukseksi tulee jälleen kerran Cuisine Helvetica-blogi, jota olen aiemminkin käyttänyt. Sieltä valitsin kisakeittiöön Williamsin paahtoleivän. Kyseessä on lämmin voileipä, joka yhdistää juuston, pekonin ja päärynän. Voileivän nimi tulee yksinkertaisesti Williams-lajikkeen päärynästä,. Se on kypsänä mehukas ja pehmeä ja sitä käytetään säilöntään sillä se pitää hyvin muotonsa. 

Minä käytin tällä kertaa säilykepäärynöitä, jolloin päärynänmaku oli hyvin mieto, suorastaan laimea. Mietinkin, olisiko oikeat, sokerivedessä pehmitetyt päärynät tuoneet leiville makeutta hieman enemmän. Pekoni oli Amerikan pekonia ja juustona käytin Gruyereä mikä oli erinomaisen maukas juusto tähän reseptiin! 

Sveitsiläinen yhdistelmä juustoa, päärynää ja pekonia

Toast Williams 

Vaaleaa, hieman kuivahtanutta leipää

Voita voiteluun

Juustoa, kuten Gruyere, Raclette tai Appenzeller

Päärynää, esim. säilykepäärynää tai sokerivedessä haudutettua päärynää

Ohutta pekonia

Laita uuni lämpiämään 220 C asteeseen, grillivastus päälle.

Laita leipäviipaleet pellille leivinpaperin päälle. Voitele leivät voilla.

Kokoa leivät seuraavassa järjestyksessä: juusto, päärynää, pekonia. 

Paista grillivastuksen alla 10-15 minuuttia kunnes juusto on sulanut ja pekoni kypsää. 

On hyvää!

Pljeskavica (Euro 2024)

Seikkaillessani netin ihmeellisessä maailmassa, törmäsin käsitteeseen balkanilainen hampurilainen. Kyseessä ei suinkaan ole balkaninmakkarasta tehty purilainen, vaan nimi viittaa Balkanin niemimaalla käytettyyn yleisnimitykseen jauhelihahampurilaisesta. 

Reseptin nimi, pljeskavica, viittaa serbialaiseen verbiin pljesak, eli taputtaa käsiä, antaa suosionosoitukset. Pihviä tehdessä taikina taputellaankin hyvin, jolloin kuuluu tyypillinen läpsytysääni. 

Yleisesti ottaen pihviin käytetään joko kahta tai kolmea lajia jauhelihaa: naudan, porsaan ja lampaan. Usein nähdään myös hyvin suuria pihvejä, eli 15-17 cm halkaisijaltaan olevat pihvit roikkuvat pitaleivän tai muun vastaavan leivän välistä. Mausteet ovat hyvin hillityt, ja lisukkeilla saadaan lisämakua. Tyypillisesti välissä on ainakin mausteista paprikatomaattikastiketta (ajvar) ja sipulia. 

Tässä serbialaisessa reseptissä tekeentymisaika on "muutama tunti" joten kannattaa varata aikaa ja tehdä aamupäivällä pihvitaikina tekeentymään ja illlalla paistella pihvit. 

Minä käytin pihviin naudan jauhelihaa ja leipänä kaupan pitaleipiä. Lisukkeina oli kiinankaalia, punasipulia ja maustekurkkua. Tein myös puolikkaan annoksen kajmakia mikä oli erinomaista hampurilaisen välissä. Ajvaria en ehtinyt tehdä (ja se on vähän liian paprikaista), joten käytimme tyylikkäästi ketsuppia.  

Serbialainen pljeskavica

Serbialainen pljeskavica

Kuudelle

1 kg naudan jauhelihaa (tai yhdistä naudan, porsaan ja lampaan jauhelihaa)

1,5 tl suolaa

2 tl jauhettua paprikaa

1/2 tl mustapippuria

1,2 dl maustamatonta vissyä

2 rkl ruokaöljyä

1 sipuli

2 valkosipulin kynttä

öljyä paistamiseen

Lisäksi pitaleipiä (tms), ajvar/ketsuppia, kajmakia, sipuliviipaleita, suolakurkkua.

Ota kulho ja sekoita jauheliha(t), mausteet ja vissy. Tämän voi tehdä yleiskoneessakin. Voitele taikina öljyllä, peitä kulho kelmulla ja laita jääkaappiin tekeentymään muutamaksi tunniksi.

Kun rupeat paistohommiin, hienonna sipulit ja lisää taikinaan. Sekoita tasaiseksi. 

Jaa taikina kuuteen osaan ja taputtele ohuiksi pihveiksi. Kastele kädet tarvittaessa kylmällä vedellä. Pihvin halkaisijan tulisi olla 15-17 cm.

Grillaa tai paista pannulla noin 3-4 min/puoli, tai tarpeen mukaan enemmän. 

Voitele pitaleipä ajvarilla/ketsupilla, kajmakilla, lisää pihvit, paljon sipulia ja maustekurkkua.

Tarjoile heti.

Espanjalaista kanaa ja riisiä (Euro 2024)

Etsiessäni espanjalaista ruokareseptiä löysin tällaisen kätevän yhden padan hässäkän. Hässäkkä on meillä tarkoittanut sitä kun kaikki laitetaan yhteen ja siitä muodostuu hyvä ruoka ilman että tarvitsee käyttää montaa kattilaa tai pataa, tai tehdä montaa erikoista vaihetta. Siis espanjalainen kanahässäkkä. 

Meillä on monta syöjää ja ennen ateriaa näytti että on extrasyöjiä, koska on kesä ja loma, ja sekä lapset ja lasten kaverit tulee ja menee. Tuplasin kanan määrän, mutta pidin riisin suht maltillisena, ja silti ruoasta jäi toiseksikin ateriaksi. Tosin meillä ollaankin nk. pienisyömäisiä.

Tässä ruoassa on hyvät maut ja ne ovat aika hyvin tasapainossa, eli ruoka maistuu eikä ole liian tulista nuoremmalle väelle. Kasviksia ei ole, joten se puoli täytyy hoitaa erikseen lisukkeena.

Espanjalainen yhden padan kana

Espanjalaista kanaa ja riisiä

Ainakin viidelle

2 pkt kananpaistileikettä, n. 400-450 g/pkt

4 rkl ruokaöljyä

2 1/2 dl (250 g) riisiä 

7 dl kanalientä

1 sitruuna

Mausteseos:

2 tl savustettua paprikajauhetta

2 tl tavallista paprikajauhetta

2 tl valkosipulijauhetta

1,5 tl suolaa

2 tl jeeraa eli juustokuminaa

1 tl chilijauhetta

2 tl jauhettua korianteria

1/2 tl tomaattiyrttiseosta (Pirkka)

Tuoretta persiljaa tai korianteria koristeluun 

Tee ensin mausteseos yhdistämällä aineet yhteen. 

Laita kana kulhoon, leikkaa pienemmiksi paloiksi tarvittaessa. Lisää ruokaöljy ja puolet mausteseoksesta. Hiero mausteet huolella kanapaloihin.

Ota iso paistinpannu, kaada siihen öljyä pari ruokalusikallista ja kuumenna. Ruskista kanat parissa erässä 2-3 min/puoli ja siirrä lautaselle odottamaan. Kanat eivät ole vielä täysin kypsiä tässä vaiheessa.

Lisää pannulle riisi, kanaliemi ja loput mausteseoksesta. Lisää myös puolikkaan sitruunan mehu - säästä toinen puoli sitruunasta koristeluun. Sekoita hyvin. 

Lisää kanat pannulle riisin päälle. Peitä kannella ja anna kiehuskella 20-25 minuuttia, kunnes neste on imeytynyt ja riisi kypsää. 

Leikkaa sitruuna ohuiksi viipaleiksi. Koristele, ja lisää persilja/korianterisilppua päälle. 

Ota ja nauti!

Ja vielä toisesta kuvakulmasta!

 

Serradura (Euro 2024)

 No nyt on helppo jälkiruoka! Se vaatii ainoastaan muutaman tunnin viilennyksen jääkaapissa, eli sen voi tehdä vaikka aamulla päivällistä varten. 

Serradura eli sahanpuru. Ei kovin houkutteleva nimi ruoalle. Sitä nimi kuitenkin tarkoittaa. Kyseessä on portugalilainen jälkkäri, ja nimi viittaa hienoksi jauhettuhin kekseihin. 

Kekseinä käytetään yleensä jotain oikein peruskeksiä, kuten Marie-keksejä, mutta netissä näkee monenlaista versiota. Itse käytin Kultamuro-voikeksejä. 

Vanukkaana toimii kerma ja kondensoitu maito. Ei muuta, mikä on yksinkertaisuudessaan hyvä juttu. Tämän alkuperäisessä ohjeessa oli mausteeksi laitettu hieman vaniljasokeria ja päälle persikkakiille. Minä käytin kuitenkin aprikoosihilloa, koska sitä löytyi kaapista. En kuitenkaan saanut kiillettä levittäytymään tasaisesti, vaan päädyin tekemään keskelle hillosilmän. 

Jälkiruoka on hyvin makea, joten annokset voi pitää maltillisina. Hillosilmääkään ei välttämättä tarvita, vaan jälkiruoka on erinomainen ilmankin.

Portugalilainen jälkiruoka, serradura

Serradura

5-6:lle
2 dl vispikermaa
1/2 prk (150 g) makeutettua kondensoitua maitoa
1 tl vaniljasokeria
16 Kultamuro/Marie/tms peruskeksiä
1 dl aprikoosihilloa+1 tl vettä

Murskaa keksit hienoksi. 

Vatkaa kerma, vaniljasokeri ja kondensoitu maito vaahdoksi. 

Laita laseihin vuorotellen keksimurua ja vanukasta.

Sekoita vesi ja hillo tasaiseksi ja lämmitä mikroaaltouunissa alle minuutti jotta saat hillosta juoksevampaa. Lusikoi hillo päälle ja laita jääkaappiin muutamaksi tunniksi jähmettymään. 

Parsaperhoset (Euro 2024)

Kävin iltasella kaupassa ja kotiintullessa oli jo aika myöhä ja kaikkien vatsat kurnivat tyhjyyttään. Näin uumoilinkin ja tein suunnitellusti pastaa, joka valmistuu nopeasti - ja kuittaa samalla Italian osuuden kisakeittiössä.

Pastan nimi on farfalle con aspargi ed erbe, mutta nimesin sen samoin tein ihan vain parsaperhoseksi, onhan siinäkin farfalle ja aspargi. Ohje on Saku Tuomisen Aglio & Olio -keittokirjasta (tietenkin). Se ei sisällä mitään määriä, vaan ainoastaan antaa ohjausta mitä aineksia kannattaa yhdistää. Alla oleva on siis se, miten minä tein. 

Kokeilin ohjetta ensimmäistä kertaa ja se sai hyväksyvää hyminää perheeltä, joten tätä saatetaan tehdä toistekin!

Farfalle con aspargi ed erbe

Parsaperhoset

Valkosipulia
Oliiviöljyä
Vihreää parsaa
Voita
Kermaa
Yrttejä (esim. basilikaa, oreganoa ja persiljaa)

Laitoin farfallet kiehumaan suolattuun veteen. Pastaa oli yli puolen pussin eli 300 g.

Pilkoin kolme valkosipulin kynttä ja kuullotin öljyssä. Enemmänkin olisi saanut olla. Parsan leikkasin sentin paksuisiksi renkaiksi ja otin nuput erilleen. Lisäsin palat nuppuja lukuunottamatta pannuun ja heitin perään "isokokoisen kuapaisun" voita. 

Kun voi oli sulanut, kaadoin joukkoon kermaa ainakin desin, ja annoin kiehua. Parsa kypsyy yleensä alle 10 minuutissa. Kerma alkoi haihtua mikä on ihan ok. 

Mulla oli persiljaa ja basilikaa tuoreyrttinä ja napsin sieltä täältä lehtiä, arvelisin että 1/3 kaupan ruukkuyrtistä. Kuivattu pizzamauste korvasti oreganon, jota laitoin yhden tupsauksen. Lisäsin siis lopuksi silputut yrtit ja parsannuput pannulle. 

Kun nämä olivat lämmenneet, valutin pastan ja yhdistin kastikkeeseen. Maustoin vielä suolalla ja söimme pastan hyvällä halulla parmesanin kanssa.  

...ja sama ylhäältä kuvattuna

Belgialaiset lihapullat eli boulets liégeois (Euro 2024)

Pyöräytänpä tässä blogiin pitkästä aikaa. Pyöreitä muotoja on luvassa ihan urakalla, sillä Saksassa pelataan jalkapallon EM-kisat kesä- ja heinäkuussa! Lisäksi kisakeittiö aloittaa meidän lasten lempparipyöryköillä eli belgialaisilla lihapullilla. 

Kokeilin tätä reseptiä jo aikaisemmin joidenkin kisojen kohdalla, mutta blogiin asti se ei jaksanut. Resepti on Liegestä ja olen miettinyt, että onko Liege belgialaisten herkkukaupunki. Sieltä nimittäin tulee myös liegeläinen perunasalaatti, vohvelit, omena- tai päärynäsiirappi (sirop de Liege), valkea meiramimakkara (boudin blanc), ja tattariletut, joita syödään jouluisin.

Tämä lihapullaresepti vaatisi tuon nimenomaisen omenasiirapin. Etsin pitkään sille korvaavaa, ja parhaaksi osoittautui yksinkertaisesti omenahillo. Muistan kokeilleeni mm. paistonkestävää omenamarmeladia, mutta siitä tuli liian omenainen maku. Meritalon hillo on ollut hyvä, ja tällä kerralla käytin Herkkumaan omenahilloa mikä toimi myös oikein hyvin. Käytännössä siis resepti on suolaisenmakea, jossa makeus tulee pääasiassa omenasta mutta myös hyvästä määrästä paistettua sipulia. 

Ensimmäisen kokeilukerran jälkeen lapset ovat välillä kyselleet, että teetkö taas niitä belgialaisia, eli tämähän upposi paremmin kuin hyvin! Olen käyttänyt reseptin pohjana Cooking with Curls-blogin ohjetta, ja muokkasin sitä hieman kotiäidin kaapin sisällön mukaan.  

Jälleen herkkuja Liegestä

Boulets liégeois 

600 g sikanautajauhelihaa

1/2 dl korppujauhoja

1/2 sipulia

1 muna

3/4 tl suolaa

mustapippuria maun mukaan

vehnäjauhoja 

vähän voita paistamiseen

Kastike

1 rkl voita

2 rkl vehnäjauhoja

2 sipulia

1 1/2 rkl fariinisokeria

1/2 tl kuivattua timjamia

2 tl punaviinietikkaa

1/2 dl omenahilloa

5 dl lihalientä

2 laakerinlehteä

suolaa ja mustapippuria

Kuutioi kastiketta varten olevat kaksi sipulia jo valmiiksi.

Sekoita jauhelihan joukkoon korppujauhe ja muna, ja raasta mukaan puolikas sipuli. Lisää suola ja pippuria. Tämän vaiheen voit tehdä myös yleiskoneella. 

Muotoile pieniä lihapullia kostutetuin käsin. Pyöritä pyörykät vehnäjauhoissa. Paista lihapullat paistinpannulla voissa, noin 8-10 min/puoli. Siirrä pyörykät lautaselle odottamaan.

Sulata paistinpannussa voi kastiketta varten. Lisää sipulisilppu ja kuullota huolella. 

Lisää fariinisokeri ja timjami, paista minuutin verran. 

Ripottele pannulle vehnäjauhot ja sekoita.

Lisää omenahillo ja viinietikka ja sekoita jälleen.

Lisää lihaliemi ja laakerinlehdet, ja sekoita tasaiseksi. 

Lisää kastikkeeseen lihapullat. Anna kiehahtaa kunnolla ja vähennä sitten lämpöä, niin että kastike poreilee hieman. 

Kiehuttele 20 minuuttia. Tarjoa ranskalaisten kera.

Ranskalaiset käy hyvin kastikkeen kanssa.

Heidelbeerewähe (AU/NZ 2023)

 Sveitsiläisiä ruokia miettiessäni, olen ennenkin törmännyt Helvetic Kitchen-blogiin. Siellä on kiva kattaus alppimaan ruokia. Näyttää herkullisilta ja maistunee myös! 

Mulla olisi listalla tehdä myös Appenzeller-toastia, mutta työpäivän jälkeen ryytyneenä keräsin ensin starttia sohvalla ja rykäisin sitten piirakan. Tämä heidelbeere- eli mustikkapiirakan täyte tehdään maidosta ja kermasta, eli muistuttaa sinänsä hyvin suomalaista kermaviilitäytettä. 

Käytin pakasteesta otettuja mustikoita jotka sulatin ja pikaisesti valutin niistä ylimääräiset mehut ettei täytteestä tulisi liian vetinen, mutta huoli oli aiheeton; täyte hyytyi hyvin ja pohja oli kypsä. 

Perhe tykkäsi ja minä myös. Toimii, jatkoon!

 

Heidelbeerewähe 

Taikina:

3 dl jauhoja

2 rkl sokeria

Ripaus suolaa

100 g voita

1 dl kylmää vettä

Täyte:

500g mustikoita

2 kananmunaa

125 ml maitoa

125 ml kermaa

2 rkl sokeria

2 tl vaniljasokeria

(60 g pähkinöitä)

Päälle tomusokeria

Hiero voi yhteen kuivien aineiden kera. Lisää lopuksi kylmä vesi ja pyöräytä taikinaksi. Anna levätä kylmässä vähintään vartti - tunti on ideaali! 

Kauli taikina voideltuun piirakkavuokaan, n. 24-26 cm halkaisijaltaan. 

Laita uuni lämpiämään alalämmölle 200 C asteeseen. 

Sekoita täytteen munat, maito, kerma ja sokerit yhteen. Rouhi pähkinät ja ripottele ne pohjan päälle jos käytät niitä. Lisää mustikat.

Kaada päälle kermainen täyte ja paista uunin alatasolla 35-40 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt. Anna jäähtyä.

Ripottele päälle tomusokeria maun mukaan. 

Kiivihillo (AU/NZ 2023))

Heipä hei ja hyvää päivää mökiltä kännykän kautta. Long time, no see. Näemmä joka vuotinen jonkinmoinen ruokapostaus tulee aina näin heinäkuussa. Siihen on syynä naisten mömmöm-jalkapallokisat, jotka tänä vuonna potkitaan toisell' puolen palloa Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. 

Näissä kisoissa aikainen lintu nappaa madon eli ottelut ovat hyvin aamu(yö)painotteisia. Käy siis yövuoron tekijöille jos työ antaa seuraamisen periksi. Tänään katselin alkuosan Australia-Irlanti ottelusta ja kuorin samalla kiivejä. Kiivit tuli hilloon jota voi syödä vaikka paahtoleivän tai croissantin kanssa. Vaikka kiivi mielletään käytettäväksi makeisiin ruokiin, voi siitä tehdä myös salsaa, chutneyta, korealaista kastiketta tai lisätä vaikka lammaspiiraisiin.

Kiivit mökillä

Uuden-Seelannin kiivihillo 

1 rasia kiivejä (5 kpl)
1 sitruuna
1 dl vettä
3 dl sokeria

Kuori ja palastele kiivihedelmät kattilaan. Purista sitruunanmehu mukaan ja lisää vesi ja sokeri. Kiehuttele puolisen tuntia välillä sekoittaen. 

Jos haluat, voit survoa tai surauttaa kiivit sauvasekoittimella sileäksi. 

Kaada kahteen puhtaaseen ja kuumaan hillopurkkiin ja sulje. Anna jäähtyä ja nauti vaikka leivän tai lettujen päällä. 

Kaszanka omenien ja sipulien kanssa (Euro 2020)

Puolalainen ruoka ei ole kovin tuttua minulle. Internetin syövereistä hakemalla saa kuitenkin kuvan, että puolalainen keittiö suosii ruokaisia keittoja sekä lihaa, vaikka nykyään taitaa suurimmista kaupungeista saada myös kasvisruokaa. Ruoka on konstailematonta ja hyvää.

Löysin tämän reseptin Polonist-sivustolta, jossa voi käydä kuolaamassa mielenkiintoisten ja hyvien puolalaisruokien perään. Kaszanka tai kishka on puolalainen verimakkara. Nimessä kasza tarkoittaa ryynejä, ja reseptissä voikin käyttää myös ryynimakkaraa. Ryynimakkara valikoitui meillekin. Reseptin kirjoittaja oli halunnut lisämaustetta piparjuuresta, mutta mielestäni kaszankaa voi makustella sinapin kanssa. Lisänä meillä oli salaattia.

Smacznego!

Kaszanka ja höysteet

Kaszanka omenien ja sipulien kanssa 

neljälle
4 ryynimakkaraa tai mustamakkaraa noin vastaava määrä
2 keskikokoista punasipulia
2-3 omenaa 
voita paistamiseen
hyppysellinen jeeraa,
kaksi hyppysellistä jauhettua kanelia 
kaksi hyppysellistä jauhettua fenkolia (tai fenkolinsiemeniä jotka jauhetaan morttelissa)
(2 rkl piparjuurta)

Laita uuni lämpiämään 200 C asteeseen.

Puolita punasipulit ja siivuta kauniiksi kaariksi. Pese omenat ja lohko ne. Omenoita ei tarvitse kuoria. 

Sulata rasva paistinpannulla ja paista siinä sipulit ja omenat pehmeämmiksi. Mausta ne jeeralla, kanelilla ja fenkolilla.

Ota uunivuoka (noin 20 x 30 cm) ja riippuen vuoan laadusta laita siihen leivinpaperi. Jos käytät piparjuurta, raasta sitä pohjalle. 

Laita puolet omenasipulisekoituksesta vuokaan. Leikkaa makkarat paksuiksi siivuiksi ja laita vuokaan. Lusikoi päälle loput omenasipulista. 

Peitä vuoka foliolla ja paista 20 minuuttia. Tarjoile heti. 

Tagliatelle con guanciale, cipollotti e aspargi (Euro 2020)

Minä olen siitä yksinkertainen tai suoraviivainen ihminen, että pidän siitä että ainekset heitetään sekaisin ja tulos on maukasta. Voi olla, että tämä on myös mielentila. Tästä syystä italialaiset pastat käy hyvin mulle. Lisäksi pastat ovat pääsääntöisesti helppoja ja nopeita eli käytännöllisiä. Tämäkin resepti valmistui nopeasti lounaaksi, kaiken arjen kiireen ohessa. 

Resepti on yksinkertaisesti pastaa pekonin, tomaatin, ruohosipulin ja parsan kanssa. Ei kermaa vaan hyvät maut tuoreista aineksista. Sen verran jouduin muuttamaan, että käytin kesäsipuleita kun ruohosipulia ei ollut saatavilla. Hyvää oli!

Tagliatelle con guanciale, cipollotti e aspargi 

Kolmelle
Tagliatelle-pastaa
Ruohosipulia/1-3 kevätsipulia tms.
1 pkt amerikanpekonia
250 g parsaa
1 rs kirsikkatomaatteja
Suolaa, pippuria, öljyä

Kuori parsa ja katkaise kova osa pois ja pilko parsat 2-3 cm pätkiksi. Silppua pekoni ja sipuli valmiiksi. Puolita kirsikkatomaatit.

Laita parsat kiehuvaan veteen ja keitä 3 minuuttia, eli että jäävät vähän al dente. Ota pois vedestä ja anna valua. Laita pasta kiehumaan. 

Paista sillä välin pekoni. Lisää loppupuolella tomaatit ja sipuli. Paista ja anna tomaattien hajota. Lisää parsat, hauduta hetki, ja sekoita lopuksi mukaan pasta. Lisää öljyä ja mausteet. 

Sanotaan että la pasta non aspetta nessuno, pasta ei odota ketään, vaan ruokailija odottaa pastaa. Niin tässäkin: tarjoile heti!

La pasta!

Cranachan (Euro 2020)

Heijjaa, pallonpotkijaiset ovat alkaneet! Avauspäivä meni töissä, mutta tänään on vapaapäivä ja töllöstä tulee Sveitsi vastaan Wales, ja tokihan Huuhkajatkin. Walesilaista ruokaa on tulossa kisakeittiössä, mutta tänään nautimme päiväkahvilla skotlantilaista cranachan-jälkiruokaa. 

Cranachan lausutaan kuin "kran-e-ken" ja merkitsee kirnuamista. Jälkiruokaa onkin valmistettu kesän lopulla kun elonkorjuu alkaa ja vadelmia on tarjolla. Kesäinen cranachan koostuu yksinkertaisimmillaan paahdetuista kaurahiutaleista, kermasta ja vadelmista, ja se maustetaan hunajalla ja skotlantilaisella viskillä.

Suomessa vadelmakausi on vasta myöhemmin kesällä. Käytin tähän hätään viimeiset vadelmat pakkasesta ja koska niitä riitti pääasiassa vain koristeeksi, survoin mukaan mansikoita. Jälkiruoka ei ollut niin makea kuin oletin. Makeutta toki saa lisäämällä vaikka tomusokeria, tai karamelisoimalla kaurahiutaleet paahtovaiheessa, kuten jotkut brittikokit tekevät. Alkuperäisenä ohjeena käytin Nigel Slaterin ohjetta.

Cranachan

Skotlantilainen cranachan

4-5:lle

40 g isoja kaurahiutaleita

noin 1 l vadelmia, vähemmänkin riittää

4 dl kuohukermaa

2 rkl juoksevaa hunajaa

2-4 rkl (skotlantilaista) viskiä

Paahda ensin kaurahiutaleet, joko uunissa grillivastuksen alla pari minuuttia tai paistinpannulla keskilämmössä, kunnes hiutaleet tuoksuvat pähkinältä. Anna jäähtyä.

Ota puolet vadelmista ja murskaa ne haarukalla.

Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita mukaan hunaja sekä viski. Sekoita tasaiseksi. Sekoita mukaan sekä murskatut vadelmat että kokonaiset. Voit myös jättää osan kokonaisista vadelmista koristeluun. Sekoita viimeisenä joukkoon paahdetut kaurahiutaleet. 

Lusikoi laseihin ja nauti heti.

Herkullinen kinkkupiirakka

Kotikeittiöstä heippa pitkästä aikaa.

Söin tässä vähän aikaa sitten työkaverin tekemään kinkkupiirakkaa. Oli niin hyvää että piti selvittää resepti. Resepti oli hyvin suosittu, nimittäin Jonnan kinkkupiirakka.

Ohessa lähes identtinen resepti, niillä muutoksilla mitä kaapista löytyi eikä pippuria ole niin paljon kuin alkuperäisessä. Laskeskelin että juustoa tulee kokonaisuudessaan 1½ pussia.
Kiitos reseptistä Jonnalle!

Jonnan kinkkupiirakka, namnam!

Jonnan kinkkupiirakka
Pellillinen
Pohja:
150 g voita tai margariinia
4 dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
1 dl juustoraastetta
1 dl kylmää vettä

Täyte:
300 g kinkkusuikaleita
1 paprika
1 purjosipuli
1 prk ranskankermaa
2 dl kevytkermaa
2 kananmunaa
½ tl suolaa
tujaus mustapippuria
4 dl juustoraastetta

Laita voi, vehnäjauhot, suola ja juustoraaste kulhoon ja nypi murumaiseksi. Lisää kylmä vesi ja sekoita tasaiseksi. Nosta taikina jääkaappiin lepäämään siksi aikaa kun teet täytteen.

Kuutioi paprika ja suikaloi purjosipuli. Kuullota kattilassa öljyssä pehmeäksi.

Laita uuni lämpiämään 225 C asteeseen.

Ota taikina jääkaapista ja levitä se leivinpaperin päälle pellille. Voit myös kaulia sen leivinpaperin päälle ja siirtää sen pellille. Pistele pohja haarukalla ja paista uunin alimmalla talossa 10 minuuttia.

Sekoita ranskankerma, kevytkerma ja munat. Lisää mausteet.

Ota pohja pois uunista ja pienennä lämpö 200 C asteeseen.

Ripottele pohjan päälle kinkkusuikaleet, kasvistäyte, juustoraaste ja lopuksi kermaseos. Paista uunin keskitasolla noin 20 minuuttia.

Melkein nizzansalaatti (France 2019)

Kermaisten ruokien jälkeen on ihana saada jotain kevyempää. Resepteissä esiin pomppasi salad Nicoise eli kotimaisittain nizzansalaatti.

Tein salaatin Julia Childin mukaan niillä aineksilla joita meiltä löytyi. Jätin pois oliivit, sillä makumme ei ole vielä niin hienostunut, että tykkäisimme niistä. Sen sijaan pidämme kapriksista, joten laitoin niitä.
Salaatista tuli määrällisesti runsas, joten tämä kävisi hyvin nyyttäreihin viemisiksi. Lopputulos oli oikein mainio maun puolesta. Itse en pitänyt sardellifileiden suolaisuudesta ja jälkikäteen mietin, että olisi ollut kätevä tehdä jonkinmoinen sardellikastike, nehän hajoavat kivasti kun niitä hieman hajottaa haarukalla.
Lopuksi tulin lukeneeksi Laroussen käsikirjasta, että Nizzansalaattiin ei missään tulisi laittaa perunaa. "C'est la vie" toteaisi ranskalainen ja niin totean minäkin. Elämä on, ja salaatti hyvää.

Melkein nizzalainen

Melkein Nizzansalaatti
kymmenelle
Perunat:
3-4 perunaa
loraus valkoviiniä
loraus öljyä
suolaa

Salaatti:
pari kananmunaa
1 pkt (n. 200 g) vihreitä papuja
1 pkt versoja
1 pkt makeaa Frisee-salaattia
1 pkt (n. 200 g) vihreitä papuja
3 tkl Calvo-tonnikalaa öljyssä (80 g/purkki)
kapriksia
4-6 sardellifileetä
pari tomaattia
öljyä, valkoviinietikkaa

Aloita perunoista. Keitä perunat juuri ja juuri kypsiksi, kuori kuumana ja pilko astiaan. Ripota suolaa ja lorauta valkoviiniä ja öljyä kuumille perunoille, sekoita. Perunat imevät maut. Anna jäähtyä.

Keitä kananmunat kypsiksi.

Jos käytät tuoreita, pitkiä papuja, leikkaa papujen päät pois ja pilko noin 2 cm pätkiksi. Keitä pari minuuttia ja huuhtele sitten runsaalla kylmällä vedellä. Valuta

Silppua salaatti ja lisää siihen versot, valutetut pavut, perunat, tonnikalaa ja kaprikset. Sekoita hellästi yhteen.
Pilko sardellifileet pienemmiksi ja koristele salaatti niillä, lohkotuilla tomaateilla ja kananmunilla. Sekoita vielä pari ruokalusikallista öljyä ja teelusikallinen valkoviinietikkaa yhteen ja valuta salaattiin.

Le bifteck haché (France 2019)

Ohessa hyvin mukava resepti lapsiperheitä ajatellen, ja muutenkin: jauhelihapihvit. Söimme niitä kasvisten ja ranskalaisten perunoiden kera. Tietenkin tämä vaatii, että joku oikeasti seisoo siinä lieden vieressä ja paistaa pihvit, mutta mitäpä ei bonne maman tekisi.

En halunnut jättää jauhelihan mausteita pelkästään suolaan ja pippuriin, vaan laitoin mukaan myös muita mausteita, jotka ovat kebakoiden ohjeessa eräässä vanhassa keittokirjassa.
Kastikkeen nesteenä käytin valkoviiniä, mutta hyviä vaihtoehtoja ovat lihaliemi, kerma tai ihan vain vesi.

Le bifteck haché...

Le bifteck haché eli jauhelihapihvi
8-9 pihviä
800 g jauhelihaa
1 muna
1 ½ tl suolaa
3 rkl soijakastiketta
1/2 tl paprikajauhetta
ainakin 2 tl meiramia
Tujaus aromisuolaa

Vehnäjauhoja
Öljyä paistamiseen

kastikkeeseen 
1 dl valkoviiniä, lihalientä, kermaa tai vettä
3 nokaretta voita

Riko kananmuna jauhelihan joukkoon ja lisää mausteet. Sekoita hyvin yhteen.

Laita lautaselle vehnäjauhoja. Tee 8-9 pihviä jauhelihataikinasta ja käytä pihvit vehnäjauhoissa. Taputtele ylimääräiset jauhot pois.
Kuumenna paistinpannulla öljyä ja paista 3-4 pihviä kerrallaan kypsiksi. Laita pihvit odottamaan tarjoiluvatiin.

Tee kastike seuraavasti: kaada paistinpannulta suurin osa rasvasta pois. Kaada pannulle valitsemasi neste - varo, jos pannu on kuuma ja rasvainen, saattaa räiskyä!
Sekoita, jotta saat pannuun tarttuneet pihvin ja jauhojen rippeet mukaan. Keitä voimakkaasti että nestettä haihtuu ja saat lähes siirappisen kastikkeen.
Ota pois liedeltä ja sekoita kastikkeeseen voi nokare kerrallaan. Kaada kastike jauhelihapihvien päälle ja tarjoa.

...et les pommes frites.

Ranskalainen omenakakku (France 2019)

Heijaa! Tajusin vasta pari päivää sitten, että jälleen tulee telkusta ohjelmaa. Nimittäin Ranskassa järjestetään naisten jalkapallon maailmanmestaruuskisat ja ne alkavat juuri tänään!

Ensin ajattelin, etten nyt tähän kisaan rupea mitään kokkaamaan, mutta naiselliseen tapaan muutin mieleni ja tässä nyt rennosti muutama ranskalainen juttu. Teen ranskalaista, sillä usean maan keittiöön tutustuminen vaatisi syvempää tutkimista ja suunnitelman tekemistä.

Jos puhutaan ranskalaisesta leivonnasta ja omenasta, tulee heti mieleen tarte tatin. Mutta tämä ei ole sellainen. Tein joskus tuon kuuluisan piiraan ja onnistuin kiinnittämään sen sokerilla lahjakkaasti paistinpannuun. Tätä ei.. shh.. noh, öö.. ehkä palaamme siihen vielä joskus.

Mutta tämä piirakka on enemmän kakku tyyliä isoäidin tekemä eikä siinä tarvitse kikkailla sokereilla ynnä muilla. Resepti on David Lebovitzin blogista.

Oui, oui!

Ranskalainen omenakakku
4 omenaa
115 g voita
3 pientä munaa, tai kaksi isoa
1 3/4 dl sokeria
1/2 rkl vaniljasokeria
3 rkl rommia
2 dl vehnäjauhoja
3/4 tl leivinjauhetta

Laita uuni lämpiämään 180 C asteeseen.
Kuori ja pilko omenat. Sulata voi ja jätä jäähtymään. Voitele 20-23 cm vuoka. Ota uuniritilä ja laita sen päälle leivinpaperi ja vuoka sen päälle odottamaan taikinaa.

Vatkaa munat ja sokeri sekä vaniljasokeri vaahdoksi. Lisää sitten rommi.
Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe yhteen ja lisää puolet taikinaan. Sen jälkeen puolet voista, loput vehnäjauhot ja loppu voi. Sekoita välissä!
Lisää lopuksi omenalohkot ja sekoita niin että ne ovat kokonaan taikinassa. Kaada taikina vuokaan, tasoita pinta.

Siirrä vuoka ritilän kanssa uunin keskitasolle, tai hieman keskitason alle. Paista 50-60 minuuttia ja tarkista, että keskus on paistunut. Itse paistoin keskitasolla enkä tarkistanut kypsyyttä niin hieman liian kosteaksi jäi tuo kakun keskus. Muutenhan kakun kuuluukin olla mehevän kostea.

Ota uunista ja anna jäähtyä vuoassa ensin viisi minuuttia. Pyöräytä sitten veitsellä reunat ja irrota vuoka. Anna jäähtyä kokonaan.

Resbaladera (Russia 2018)

Kun tekee esimerkiksi ranskalaista ruokaa, on reseptien löytäminen todella helppoa. Ranskalaisia reseptejä löytää niin netistä kuin kirjastosta. Minunkin keittokirjahyllyssä istuu muutama ranskalaisen keittotaidon kirja.

Mutta joskus reseptejä saa metsästää. Näin kävi Panaman kanssa. Se on pieni maa, joka tunnetaan kanavastaan ja joistakin papereista, mutta entä ruoka? Tyypillistä karibialaista tai latinovaikutteista ruokaa. Instagramista löysin leipomon (Miranda Bakery & Cafe), josta ongin idean tehdä "panna cotta de guineo" eli banaanipannacottan. Ja teinkin, mutta siitä tuli ihan vauvojen banaanimössön makuista. Ei ollenkaan samanlaista kuin kuvissa, eikä kovin vakuuttavaa... Se tarvitsisi vähän tuunausta.

Sen sijaan tarjoan teille resbaladeran, joka on suosittu juoma Keski-Amerikassa. Se muistuttaa kovasti horchataa, jota tein edellisten kisojen aikaan. Resbaladera on kuitenkin tuhdimpaa kuin horchata, sillä tähän käytetään riisin lisäksi ohraa. Henkilökohtaisesti pidän horchatasta enemmän sen keveyden takia, mutta resbaladeraan en saanut makuja tasapainoon. Tarvitsee vielä hienosäätöä.

Muskottipähkinää en laittanut sillä en voi sietää sitä. Mutta laita sinä, jos tykkäät!

Panaman resbaladera

Resbaladera
noin 2-3 litraa
2 dl pitkäjyväistä riisiä
2 dl rikottuja ohrasuurimoita
2 kanelitankoa
vettä
1 1/2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 tl muskottipähkinää
ripaus jauhettua neilikkaa
1 l riisi- tai kauramaitoa


Laita riisi, ohjaryynit ja kanelitangot kattilaan sekä 9 dl vettä. Keitä 20 minuuttia välillä hämmentäen. Lisää vettä jos kuivuu liikaa.

Ota sitten kattila pois liedeltä ja lisää sokeri, vaniljasokeri, muskottipähkinä ja neilikka sekä 7 dl vettä. Ongi kanelitangot pois.

Surrauta rakenne sileämmäksi sauvasekoittimella. Siivilöi massa, jotta saat riisin ja ohran nesteet talteen. Lisää toiset 7 dl vettä siivilöidyn massan läpi ja painele massaa kauhalla.

Sekoita saatuun nesteeseen riisi- tai kauramaito. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa vielä sokeria ja kanelia.