perjantai 13. heinäkuuta 2018

Resbaladera (Russia 2018)

Kun tekee esimerkiksi ranskalaista ruokaa, on reseptien löytäminen todella helppoa. Ranskalaisia reseptejä löytää niin netistä kuin kirjastosta. Minunkin keittokirjahyllyssä istuu muutama ranskalaisen keittotaidon kirja.

Mutta joskus reseptejä saa metsästää. Näin kävi Panaman kanssa. Se on pieni maa, joka tunnetaan kanavastaan ja joistakin papereista, mutta entä ruoka? Tyypillistä karibialaista tai latinovaikutteista ruokaa. Instagramista löysin leipomon (Miranda Bakery & Cafe), josta ongin idean tehdä "panna cotta de guineo" eli banaanipannacottan. Ja teinkin, mutta siitä tuli ihan vauvojen banaanimössön makuista. Ei ollenkaan samanlaista kuin kuvissa, eikä kovin vakuuttavaa... Se tarvitsisi vähän tuunausta.

Sen sijaan tarjoan teille resbaladeran, joka on suosittu juoma Keski-Amerikassa. Se muistuttaa kovasti horchataa, jota tein edellisten kisojen aikaan. Resbaladera on kuitenkin tuhdimpaa kuin horchata, sillä tähän käytetään riisin lisäksi ohraa. Henkilökohtaisesti pidän horchatasta enemmän sen keveyden takia, mutta resbaladeraan en saanut makuja tasapainoon. Tarvitsee vielä hienosäätöä.

Muskottipähkinää en laittanut sillä en voi sietää sitä. Mutta laita sinä, jos tykkäät!

Panaman resbaladera

Resbaladera
noin 2-3 litraa
2 dl pitkäjyväistä riisiä
2 dl rikottuja ohrasuurimoita
2 kanelitankoa
vettä
1 1/2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 tl muskottipähkinää
ripaus jauhettua neilikkaa
1 l riisi- tai kauramaitoa


Laita riisi, ohjaryynit ja kanelitangot kattilaan sekä 9 dl vettä. Keitä 20 minuuttia välillä hämmentäen. Lisää vettä jos kuivuu liikaa.

Ota sitten kattila pois liedeltä ja lisää sokeri, vaniljasokeri, muskottipähkinä ja neilikka sekä 7 dl vettä. Ongi kanelitangot pois.

Surrauta rakenne sileämmäksi sauvasekoittimella. Siivilöi massa, jotta saat riisin ja ohran nesteet talteen. Lisää toiset 7 dl vettä siivilöidyn massan läpi ja painele massaa kauhalla.

Sekoita saatuun nesteeseen riisi- tai kauramaito. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa vielä sokeria ja kanelia.

keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Hawawshi (Russia 2018)

Hawawshia tai hawwaoshia voisi kutsua vaikka egyptiläiseksi hampurilaiseksi. Pitaleivät täytetään jauhelihaseoksella jossa on erilaisia mausteita ja kasviksia ja ne paistetaan uunissa kypsiksi. Rapean pinnan saa käyttämällä leivät vielä grillivastuksen alla, tai grillaamalla alusta asti.

Tein näitä iltaruoaksi kaksinkertaisen satsin ja hyvin ne upposivat. Maku oli oikein hyvä ja mikä parasta, lapsetkin tykkäsivät. Ohjeessa sanottiin että neljälle, mutta alussa laitoin liian pihisti täytettä ja näytti että alkaa jäämään yli. Saa siis kunnolla laittaa sitä täytettä väliin. Jos sinulla on aikaa, voit tehdä itse leipätaikinan, mutta kotiäitinä oikaisin ja käytin kaupan valmiita pitaleipiä.
Egyptiläinen hawawshi

Hawawshi
4:lle 
400 g jauhelihaa
4 pitaleipää
1 sipuli
1 paprika
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
ripaus chilijauhetta
1 tl jeeraa
1 tl paprikajauhetta
(1 tl sumakkia)
(1 chili hienonnettuna, jos haluat tulisempaa)

Hienonna sipuli, kuutioi paprika pieniksi kuutioiksi, samoin tomaatti.
Lämmitä uuni 200 C asteeseen.

Sekoita kaikki ainekset yhteen.

Avaa pitaleivät ja lusikoi täytettä tasaisesti kaikille leiville. Laita leivät kiinni ja voitele öljyllä. Kääri jokainen pita folioon ja laita uuniin puoleksi tunniksi.

Avaa nyytit. Jos leivät tuntuvat liian kosteilta, laita vielä viideksi minuutiksi uuniin ylätasolle folio auki tai grillaa niin että pitat rapeutuvat.

Tarjoile maustamattoman jogurtin ja salaatin kanssa.

tiistai 10. heinäkuuta 2018

Welsh rarebit (Russia 2018)

Fergus Henderson on nero.

Olen tehnyt Nose To Tail-kirjasta aivan liian vähän, osin ajanpuutteen vuoksi, mutta osin sen takia, että käytettävät raaka-aineet eivät ole niin tutut minulle. Mikä on sääli. Hendersonilla on laaja kirjo mm sisäelinreseptejä, sellaisia, joita nykyään ei paljon arkiruoanlaitossa käytetä. Minullekin lapsuusmuistoissa on ainoastaan maksa, josta äiti paistoi viipaleita ja kaveriksi sipulirenkaita. Isä taisi puhua munuaisista herkkuna ja minäkin niitä joskus paistoin paahtoleivän päälle.

Tässä reseptissä ei ole kyse sisäelimistä. Sen sijaan welsh rarebit tai rabbit on yksi versio englantilaisesta pikkuherkusta eli eräänlaisesta lämpimästä juustoleivästä. Siinä juusto sekoitetaan muiden aineiden kanssa, kaadetaan paahtoleivän päälle ja grillataan kuumaksi.

Käytin tähän Shepherd's Neamen tummaa olutta (Guinnessia ei ollut saatavilla) sekä juustoina ne mitä kaapista löytyi eli puolet cheddaria ja noin puolet kermajuustoa ja taisi siinä olla goudaakin mukana.

Väri ei ole kovin houkutteleva, mutta maku on kerrassaan loistava! Juusto tuo umamia, olut kivaa mausteisuutta eikä tule läpi liian paljon. Voileipien kaveriksi kannattaa tehdä raikas salaatti.

Niin, ja Englanti on välierissä, jippii!

Walesin jänö, eiku...

Welsh rarebit
kuudelle
Nokare voita
1 rkl vehnäjauhoja
1 tl sinappijauhetta
1/2 tl cayennepippuria
200 ml Guinnessia tai muuta tummaa olutta
1 pitkä liraus Worcesterkastiketta
450 g cheddarjuustoa
4-6 paahtoleipää

Raasta juusto valmiiksi tai käytä kaupan valmisraastetta.

Sulata voi kattilassa tai paistinpannussa. Sekoita joukkoon vehnäjauhot ja anna niiden kypsyä kunnes se hieman tuoksuu paahtuneelta, muttei ole vielä ruskistunut. Lisää sinappijauhe ja cayennepippuri. Sekoita tai vispaa mukaan Guinness ja Worcesterkastike. Sulata joukkoon juustoraaste.

Kun juusto on kunnolla sulanut ja ainekset tasaista massaa, ota kattila pois liedeltä ja kaada massa matalaan laakeaan astiaan. Anna asettua ja jäähtyä hieman.

Laita uunin grillivastus päälle.

Voitele paahtoleivälle noin sentin kerros levitettä ja paahda leivät, kunnes levite hieman paahtuu ja kuplii.

Tarjoile lämpimänä ja salaatin kera.

Tupla-stout

sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Moqueca capixaba (Russia 2018)

Jälleen on ollut hienot kisat! On nähty laiskaa pallottelua ja kiihkeää peliä ja rankkareita! Niinkuin joku toimittajista totesi: juuri tätä on odotettu neljä vuotta! Ennakkosuosikkeja, tai paremminkin kaikki vanhat yleissuosikit ovat tippuneet: Argentiina, Saksa, Espanja ja Portugali. Italia ei edes päässyt kisoihin. Ja nyt Brasiliakin tippui!

Brasilian ruoista valikoin monista hyvistä resepteistä moquecan eli kalapadan. Tämä tulee capixaban alueelta eli Espirito Santosta ja on helppo tehdä: kaikki silputaan pataan ja kypsennetään puolisen tuntia. Ja mikä parasta, tämä on todella, todella herkullista; lapsetkin tykkäsivät!

Kalapata Pyhän Hengen kaupungista

Moqueca Capixaba
8:lle
noin 1 kg sekä vaalealihaista kalaa että lohta
2/3 dl limemehua
¼ tl chilihiutaleita
2 rkl valkosipulimurskaa tai kolme kynttä
2 tl suolaa
noin 400 g keskikokoisia tai isoja katkarapuja
8 isoa tomaattia
1 iso sipuli
1 vihreä paprika
1 keltainen paprika
(2 keittobanaania/plantaania, molemmat 8 palaksi)
1 iso kimppu korianteria
1 pieni kimppu persiljaa
2/3 dl oliiviöljyä
1 prk kookoskermaa

Kuivaa kalat, paloittele ja laita kulhoon. Yhdistä limemehu, chilihiutaleet, 1 rkl valkosipulimurskaa ja 1 ½ tl suolaa ja kaada kalojen päälle. Sekoita. Peitä ja laita jääkaappiin marinoitumaan puoleksi tunniksi. Lisää kuoritut katkaravut ja marinoi toiset puoli tuntia.

Kuutioi tomaatit kattilan tai laakean paistinpannun pohjalle. Silppua silpulit ja lisää loput valkosipulista. Kuutioi paprikat ja lisää ne sekä 1/2 tl suolaa. Lisää plantaanit ja päälle kala marinadin kera. Koeta laittaa kala yhdeksi kerrokseksi.

Silppua päälle korianteri ja persilja ja päällimmäiseksi katkaravut. Kaada päälle oliiviöljy ja kookoskerma.

Kiehauta pata ja anna hautua miedolla lämmöllä 20 minuuttia, että kala juuri ja juuri kypsyy.

Tarjoa riisin kera tai suomalaisittain keitettyjen perunoiden kanssa. 




lauantai 7. heinäkuuta 2018

Kouign amann (Russia 2018)

Hurraa, Ranska on vielä pelissä mukana!

Ranskalaisesta keittiöstä valikoitui tällä kertaa bretagnelainen kouign amann. Nimessä kouign tarkoittaa kakkua ja amann voita. Eli voinen kakku. Toden totta, on olemassa myös kakkuversio, mutta yleisimmin tämä löytyy leivosmuotoisena. Taikinaan kuluu reippaasti sokeria ja voita ja uunissa ne sulautuvat toffeeksi, ja lisäksi taikina on lehtimäistä, kuin voitaikina.

Jos kolesterolit eivät tästä kuvauksesta nousseet niin sitten leipomaan. Varoituksen sana: tässä menee aikaa ja tämä sitoo keittiöön pitkähköksi aikaa. Lisäksi taikina on vaikea käsitellä, ellei jo omaa jonkinlaista leipomiskokemusta (ei vasta-alkajille) tai uhkarohkeaa luonnetta. Minulla se jälkimmäinen... Taikinaa siis vaivataan ja käytetään jääkaapissa jotta koostumuksesta tulee hyvä. Lisäksi uusi asia minulle oli voin notkistaminen, eli voita mätkytetään kaulimella jotta siitä tulee oikeantuntuinen. Ja voi todellakin notkistuu!

Tässä siis resepti. Laitan linkin myös Kitchn-sivulle, josta resepti on. Siellä on hyvät kuvat eri osioihin; erityisesti taikinan kääntö ja taitteluosio on hyvä katsoa kuvien kanssa.

Hommaa on näiden kanssa, mutta leivoksista tulee taivaallisen hyviä!

Onnistunut Maillardin reaktio...


Kouign amann
12 leivosta
2 1/3 dl vettä
2 tl kuivahiivaa
noin 6 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
225 g voita
3-3 1/2 dl siro erikoishienoa sokeria

Tarvitset muffinssipellin ja aikaa.

Sekoita kuivahiiva ja vesi yhteen. Lisää sitten 6 dl jauhoja ja suola. Vaivaa joko käsin 5-8 minuuttia tai koneella 4-5 minuuttia. Jos näyttää että taikina tarttuu kulhon reunoihin, lisää 1 rkl jauhoja kerrallaan ja vaivaa lisää. Jos taikina on kuiva ja kova, lisää 1 rkl vettä kerrallaan.

Peitä taikinakulho ja anna kohota tunnin verran.

Laita sen jälkeen taikina jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi tai vaikka yön yli. Näin taikinaa on helpompi käsitellä ja rakenteesta tulee oikeanlainen.

Kun olet valmis leipomaan, pehmitä voi seuraavasti: Levitä työtasolle hieman jauhoja ja kylmä voipala. Ripottele voin päälle hieman jauhoja. Ota kaulin ja tao voita littanammaksi. Jatka moukaroimista kunnes jauhot imeytyvät voihin ja voi notkistuu hieman. Käännä voi kaksin kerroin paistinlastalla tai vastaavalla. Älä koske voihin sormin ettei se ala sulamaan.
Ripottele hitusen jauhoja päälle ja jatka takomista. Toista kääntämis- ja takomisprosessi kaksi tai kolme kertaa.

Tao voi 15 x 25 cm kokoiseksi. Nosta voi leivinpaperin päälle ja alita jääkaappiin siksi aikaa kun valmistelet taikinan. Voi saa olla jääkaapissa enintään vartin, muuten se kovettuu ja notkistaminen joudutaan tekemään uudelleen.

Kauli taikina noin 30 x 50 cm kokoiseksi. Ota voi ja laita se taikinan keskelle. Käännä taikinan sivut keskelle tiukasti voin ympärille, sitten alalaita ylös ja ylälaita alas.

Käännä taikina 90 astetta ja kauli taas taikina 30 x 50 cm kokoiseksi. Käännä nyt kolmeen osaan: yläkolmannes keskelle ja alakolmannes keskelle.

Käännä jälleen 90 astetta ja toista taitokset. Laita sitten kelmu taikinan päälle ja laita viilenemään jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi.

Ota taikina jääkaapista ja kauli. Ripottele päälle reilusti sokeria, noin 1-1 1/2 dl. Paina kevyesti kaulimella sokeri taikinaan. Taita taas laidat keskelle.

Käännä jälleen 90 astetta ja toista: kauli, ripottele reilusti sokeria ja taita reunat keskelle. Laita jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi.

Laita tällä välin muffinipelti valmiiksi: Voitele kolot runsaasti voilla.

Ripottele työtasolle sokeria. Ota taikina ja ripottele päällekin sokeria. Kauli taikina noin 20 x 60 cm kokoiseksi ja leikkaa taikina 12 neliöön.
Käännä jokaisen neliön kulmat keskelle ja siirrä taiteltu neliö muffinssikoloon kunnolla. Joudut ehkä hieman tunkemaan sitä koloon ja se on ok.

Laita leipomukset jälleen jääkaappiin lepäämään 30-40 minuutiksi.

Laita uuni lämpiämään 200 C asteeseen.

Laita uunin keskitasolle leivinpaperi ja muffinssipelti tämän päälle - saattaa olla että voita tihkuu yli. Vähennä lämpöä heti 175 C asteeseen. Paista 40-45 minuuttia kunnes leipomukset ovat saaneet kultaista väriä ja näyttävät siltä että alkavat juuri palaa.

Anna jäähtyä vain sen verran, että pystyt käsittelemään leivoksia ja käännä muffinssipelti toisinpäin että saat leivokset irti. Jos ne jäävät jäähtymään pellille, sokeri jähmettyy eikä leivoksia saa irti.

Tarjoile lämpiminä tai huoneenlämpöisinä.

Kaloreita ei nyt lasketa!



perjantai 6. heinäkuuta 2018

Okonomiyaki (Russia 2018)

Okonomiyakia voisi kuvailla eräänlaiseksi omeletiksi. Tämä versio on enemmänkin kaalipekonilättynen, sillä siinä on kaalia, pekonia ja omelettitaikina. Ja soossit päälle. Riippuen siitä missä päin Japania ollaan, onoko.. okomoni.. siis se munakas voi olla litteä tai hyvinkin korkea. Wikipediassa tässä muutama kuva.

Tämä resepti on otettu Little Japan Mama-blogista, jossa on muutakin japanilaista arkiruokaa. Suosittelen tutustumaan jos mieli tekee itämaille.

Ihastuttavasti Japanin jalkapallojoukkue pääsi alkukierroksien jälkeen jatkoon, mutta valitettavasti putosivat hävittyään Belgialle neljännesvälierissä.
Jaappanin "se-mitä-haluat-paistettuna"

Okonomiyaki
Neljä isoa omelettia
1/2 varhaiskaalia
3 dl vehnäjauhoja
2 1/2 dl vettä
5 kananmunaa
2 tl dashia tai kanaliemikuutiosta murunen
2 salottisipulia tai paljon kevätsipulia
säilöttyä inkivääriä
1-2 pakettia pekonia
Päälle:
majoneesia (japanilaista majoneesia jos sattuu löytymään)
(vähän tonnikalahiutaleita (katsuo-bushi))
Nori-merilevää
Okonomi-kastike: 
4 rkl ketsuppia
3 rkl Worcester-kastiketta
2 rkl osterikastiketta
1 1/2 rkl sokeria

Okonomi-kastiketta varten vispaa kastikkeen ainekset yhteen.

Suikaloi kaali hyvin ohueksi ja rutistele, jotta se pehmenee. Hienonna salottisipuli valmiiksi.

Vatkaa yhteen vehnäjauhot, munat, vesi sekä dashi (tai murenna kanaliemikuution palanen hyvin mukaan), inkivääriä ja sipuli. Sekoita lopuksi mukaan kaalisuikaleet.

Kuumenna öljyä paistinpannulla. Lusikoi kaalitaikinaa pannulle ja muotoile ympyräksi. Varmista että kaalissa on taikinaa ja että omeletti pysyy koossa.

Laita päälle pekoniviipaleita tai silppua pekonia päälle. Aivan kuten haluat.

Paista noin viisi minuuttia ja käännä omeletti toisinpäin. Paista 3-5 minuuttia.

Siirrä lautaselle, valuta päälle okonomi-kastiketta, majoneesia, tonnikalahiutaleita ja silputtua merilevää.

torstai 5. heinäkuuta 2018

Aprikosenkuchen (Russia 2018)

Ja lopussa Saksa voittaa, eikös? Ei tällä kertaa. Saksa tippui pelistä pois ja tällä hetkellä järkevät saksalaiset ovat jo asian käsitelleet ja elämä jatkuu.

Löysin luumutortun reseptin aina niin ihanasta ja monipuolisesta keittokirjasta The Book of Jewish Food jonka on kirjoittanut Claudia Roden. Kirja sisältää yli 800 reseptiä kautta maailman, ovathan juutalaiset lähes joka kolkassa.
Koska vielä ei ole luumukausi, tuntui huonolta ajatukselta aikaa ja rahaa luumutorttuun. Sen sijaan aprikooseja löytyi hyvin, joten tässä aprikosenkuchen. Aprikoosit ovat harvemmin makeita, joten tästäkin tuli kirpakka.

Aprikoosipiiras

Aprikosenkuchen
1 1/2 dl sokeria
3 1/3 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
75 g voita tai margariinia
1 kananmuna
(1 rkl konjakkia)
750 aprikooseja
päälle tomusokeria

Laita uuni lämpiämään 190 C asteeseen.

Yhdistä 1 dl sokeria, vehnäjauhot ja leivinjauhe yhteen ja hiero niihin kylmä voi, että saat murumaisen taikinan.
Lisää kananmuna ja konjakki, vaivaa taikinaksi. Jos taikina on liian kosteaa, lisää hieman jauhoja.
Voitele piirakkavuoka, noin 25 cm halkaisijaltaan. Laita taikinaa lusikalla vuokaan, tasoita.

Ota aprikooseista kivet pois ja paloittele. Järjestele hedelmäpalat vuokaan ja ripottele päälle loput sokerista eli 1/2 dl. Paista 50 minuuttia tai kunnes taikinakuori on kullankeltainen ja aprikoosit pehmenneet.
Tarjoile lämpimänä tai kylmänä, tomusokerihunnussa.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Posta negra cartagenera (Russia 2018)

Tämä ruoka tulee Kolumbiasta, Cartagenan kaupungista. Siellä yhdistyi alkuperäisten asukkaiden, espanjalaisten valloittajien ja heidän afrikkalaisten orjien tuomat maut ja vuosien varrella niistä jalostui muunmuassa tämä Cartagenan musta paisti. Nimen "mustuus" tulee tummasta herkullisesta kastikkeesta.

Lihalle tehdään ensin marinadi, jossa on maustamisen perusperiaatteita: suolaista, makeaa, hapanta. Sitten liha ruskistetaan ja laitetaan uuniin hautumaan. Haudutusliemestä keitetään lopuksi kastike. Hyvää!

Meiltä löytyi tumman oluen loppu, joten käytin sitä. Samoin käytän balsamicoa, se kun on lempeämpi kuin viinietikka. Oli hyvää! Tämä resepti toimisi hyvin myös karjalanpaistilihojen kanssa.



Posta negra cartagenera
Noin 1 kg naudan entrecote tai paistia tms.
5 valkosipulin kynttä
2 sipulia
2 rkl Worcester-kastiketta
2 rkl muscovado- tai fariinisokeria
1 1/2 dl punaviiniä, tummaa olutta tai Coca-Colaa
1/2 rkl suolaa
1 rkl punaviinietikkaa tai balsamicoa
1/2 tl rouhittua mustapippuria
1 dl öljyä
5 dl lihalientä
2 rkl vehnäjauhoja

Marinadi: 
Ota riittävän iso kulho ja raasta sinne valkosipuli. Hienonna sinne sipulit, lisää Worcester-kastike, muscovado, viini, viinietikka, suola ja pippuri.
Laita liha kulhoon, hiero marinadi joka puolelle ja anna maustua jääkaapissa noin 8 tuntia tai yön yli.

Laita uuni lämpiämään 180 C asteeseen.

Kuumenna öljy isossa paistinpannussa. Ota liha marinadista (säästä loput marinadista myöhemmäksi) ja ruskista liha kaikilta puolilta. Aseta sitten ruskistettu liha uunivuokaan ja kaada päälle lihaliemi.
Laita uuniin ja anna hautua tunnin ajan.

Kun tunti on kulunut, sekoita vehnäjauhot pieneen määrään kylmää vettä. Laita kattilaan loput marinadista, 2 dl paistinliemestä ja suuruste. Keittele niin kauan että sakenee.

Ota liha uunista, anna levätä hetken aikaa. Leikkaa liha siivuiksi ja tarjoa kastikkeen, salaatin ja riisin kera.

tiistai 3. heinäkuuta 2018

Valkosipuliravut (Russia 2018)

Australia on jotenkin mahtavan rento. Ajatelkaa nyt: MasterChef Australia, BBQ, surffaus, pavlova. Sää on lämmin, ruoka mielenkiintoista, meininki rento. Ei ihme että Tomi Björk muutti Ausseihin. Tässä rento ja todellakin käyttökelpoinen resepti kotikeittiöön: valkosipuliravut. Resepti on Curtis Stonen, joka on minulle tuttu lähinnä MasterChef-sarjasta, mutta on ollut mukana muissakin tv-kokkailuissa.

Jos kaipaat jotain pientä suolaista illanviettosyömistä porukalle, kahden kesken tai ihan vaan omaan herkutteluun, suosittelen tätä. Meille kahdelle riitti 400 g keskikokoisia pakastealtaan katkarapuja oikein hyvin ja söimme niitä parina päivänä, vaikka nämä ovatkin parhaimmillaan juuri pannulta ammennettuna.

Resepti Australian Taste-sivustolta.

Shrimps for toast

Valkosipuliravut
4:lle
20 g voita (tai vähemmän jos katkarapuja on vähän)
1 salottisipuli
1/2 tl chilihiutaleita
1/2 tl fenkolinsiemeniä
1 kg (tuunaa vähemmäksi tarvittaessa)
4 valkosipulin kynttä
1 tl jauhettua paprikaa
1 sitruuna
tuoretta persiljaa
4 palaa hyvää leipää

Silppua sipuli, hienonna valkosipuli. Kuori katkaravut, jos käytät kuorellisia tai sulata ja valuta pakasteravut.

Kuumenna öljy ja voi paistinpannussa. Kun voi on sulanut, lisää silputtu sipuli, chilihiutaleet ja fenkolinsiemenet. Paista ja hämmennä pari minuuttia.

Lisää katkaravut, valkosipuli ja paprikajauhe. Paista toiset pari minuuttia, kunnes katkaravut ovat kypsyneet.
Ota pois liedeltä ja raasta mukaan sitruunan kuori, purista joukkoon sitruunamehua (ruokalusikallinen) ja silppua mukaan persiljaa. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa tai mausteita.
Tarjoile paahdetun leivän kera.

maanantai 2. heinäkuuta 2018

Rijsttaart (Russia 2018)

Belgia on G-lohkon paras, toisena Englanti. Aika hyvin ja onnea! Minua houkutteli ensin tehdä jalkapalloilija Theo Maertensin nimen saanutta Martino-voileipää, mikä on tartarlihaa asianmukaisin höystein patongin välissä, mutta lisäetsinnän tuloksena päädyin kokeilemaan rijsttaart-piirasta. Kyseessä on nimensä mukaan riisitorttu, jossa on hiivalla kohotettu rapeahko piirakkapohja ja kermainen ja vaniljainen riisitäyte.

Käytin tähän tummaa puuroriisiä, mutta rakeisuus tuntui liiaksi. Neuvon käyttämään siis ihan perinteistä puuroriisiä. Muuten riisipiiras onnistui hyvin. Täyte on makea ja täyteläinen. Söimme tätä välipalaksi, aikuiset vahvan teen kanssa.

Rijsttaart - vähän kuin paistettu riisivanukas

Rijsttaart
Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
1/5 pkt tuoretta hiivaa
2/3 dl maitoa
50 g voita
1 kananmunan keltuainen
Riisipuuro:
1 1/2 dl puuroriisiä
3 dl maitoa
2 tl vaniljasokeria
suolaa
1/2 dl sokeria
1/2 dl kuohukermaa
Vanukas:
3 dl maitoa
1 kananmunan keltuainen
1/2 dl sokeria
2 tl Maizenaa tai Vanhanajan vaniljakastike-jauhetta


Pohja:
Lämmitä maito lämpimäksi esim. mikrossa.

Laita vehnäjauhot yleiskoneeseen ja paloittele mukaan voi. Anna koneen tehdä työ ja vaivata jauhot ja voi yhteen. Lisää sitten keltuainen. Liota hiiva maitoon ja lisää taikinaan. Anna pyörittää pari kierrosta, jotta ainekset yhdistyvät noin suurinpiirtein ja vaivaa taikinaa käsin pari minuuttia. Anna levätä huoneenlämmössä puolisen tuntia.

Tällä välin riisipuuroa varten yhdistä kattilassa riisi, 3 dl maitoa, vaniljasokeri, hyppysellinen suolaa sekä 1/2 dl sokeria. Kuumenna ja vähennä sitten lämpö pienellä. Keitä 20 minuuttia kunnes maito on lähes imeytynt. Lisää sitten kerma ja ota pois liedeltä.

Vanukas:
Kuumenna 3 dl maitoa mikrossa kuumaksi.

Vatkaa kattilassa keltuainen ja 1/2 dl sokeria kuohkeaksi. Lisää lämmin maito ohuena nauhana muna-sokerivaahtoon koko ajan vatkaten. Lisää myös Maizena tai vaniljakastikejauhe. Kuumenna seos koko ajan sekoittaen. Kun seos hieman sakeutuu, yhdistä riisipuuron kanssa.

Laita uuni lämpiämään 180 C asteeseen.


Ota taikina ja kauli siitä noin 24 cm halkaisijaltaan oleva ympyrä jauhotetun alustan päällä. Siirrä taikina 20 cm vuokaan. Lusikoi päälle riisitäyte.

Jos haluat, voit voidella piiraan kananmunalla. Paista piirasta noin 35 minuuttia, kunnes piiras on päältä kullankeltainen. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Piiras hyytyy vielä jäähtyessään.



Vinkki: leikkaa leivinpaperista 24 cm halkaisijaltaan oleva ympyrä ja kauli taikina sen päällä. Laita pieni pala kostutettua talouspaperia leivinpaperin alle niin se pysyy paikoillaan. Leivinpaperin avulla taikina on helppo siirtää vuokaan eikä leivinpaperia välttämättä tarvitse ottaa alta pois.

sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Iranilaisia herkkuja (Russia 2018)

Note-to-self: persialaista ruokaa pitäisi tehdä enemmän. Se on hyvää, mielenkiintoista ja sanotaan että persialaiset ovat erityisen persoja makealle. Täydellistä!

Tässä kaksi reseptiä, jotka molemmat liittyvät Nowruziin, persialaiseen uuteenvuoteen, jota juhlitaan maaliskuussa. Ensimmäinen on naan berenji eli riisijauhokeksit. Kekseihin käytetään pelkästään riisijauhoa, joten ne ovat gluteenittomat. Maku on mieto eikä ruusuvesi tule liiaksi esiin. Rakenteeltaan nämä ovat kuin hannatädinkakkuja. Tai pitäisi olla. Naan berenjin reseptissä sanotaan, että taikinan pitäisi tekeentyä jääkaapissa kuusi tuntia. Tästä kannattaa pitää kiinni. Itse kun olen kärsimätön kuten esimerkiksi Nigella, en antanut taikinan levätä vaan lykkäsin sen välillä pakastimeen. Tämä kostautui rakenteessa ja kekseistä tuli littanoita pulleiden sijaan. Ei haittaa!

Toinen resepti on nopea shirini zaban. Nopea se on siksi, että siinä voi hyvin käyttää kaupan voitaikinalevyjä sen sijaan että väkertäisi taikinan itse. Näihin tehdään siirappi, jolla leivonnaiset valellaan lotrataan ennen ja jälkeen paiston.

Meillä ei ollut pistaasipähkinöitä rouhittavaksi, joten käytin unikonsiemeniä. Pistaasipähkinöitä olisi tietenkin löytynyt paikallisesta etnisestä ruokakaupasta, Antalya Marketista, johon tein ekskursion. Sieltä ostin ruusu- ja appelsiinikukkaveden lisäksi zereshk-marjoja; englanniksi barberry tai berberis ja suomeksi ruostehappomarja, joita käytetään persialaisessa ruoassa. Marja on punainen, yleensä kuivattu ja Suomessakin sitä on joskus aikoinaan käytetty ehkäisemään keripukin syntyä, ennen sitruunahedelmien tuloa siis. Ruostehappomarjan  marjaa voi käyttää, mutta muut osat ovat myrkyllisiä.

Antalya Marketista löytyy myös Maggi-maustekuutioita, joita käytetään erityisesti Afrikan mantereella, kassava- ja fufu-jauhoja ja muitakin eksoottisempia jauhoja, punaista dende- eli palmuöljyä, hyvä valikoima yrttejä, kasviksia ja lihaa, sekä muunmuassa tuoretta baklavaa. Todellinen aarreaitta siis!

Mutta takaisin maan pinnalle ja keittiöön. Ohessa reseptit.


Naan berenji-riisijauhokeksit
3 kananmunan keltuaista
2 rkl sokeria
225 g voita
1 dl öljyä
6 dl riisijauhoa
1 dl perunajauhoa
1 tl jauhettua kardemummaa
2 tl vaniljasokeria 
Siirappi:
3 1/2 dl sokeria
1 1/3 dl vettä
1 rkl ruusuvettä 
Päälle unikonsiemeniä tai pistaasipähkinöitä

Siirappia varten yhdistä sokeri ja vesi kattilassa ja kiehuta keskilämmöllä, kunnes siirappi sakenee ja jäljellä on noin 2 1/2 dl. Ota pois liedeltä ja lisää ruusuvesi. Anna jäähtyä.

Vatkaa keltuaiset ja sokeri yhteen kuohkeaksi vaahdoksi. Pehmennä voi hieman mikrossa ja lisää se ja öljy vatkaten muna-sokerivaahtoon. Lisää riisijauho, perunajauho, kardemumma ja vaniljasokeri, sekoita ne vähän yhteen ja lisää lopuksi sokerisiirappi, vatkaa/vaivaa yhteen. Tämä kaikki on helppo tehdä yleiskoneella.

Peitä taikina kelmulla ja laita jääkaappiin kuudeksi tunniksi.

Kun sitten rupeat leipomaan, laita uuni läpiämään 175 C asteeseen. Pyöritä taikinasta ensin palloja ja litistä sitten haarukalla, peukalolla tai keksimuotilla litteämmäksi. Jos taikina tarttuu käsiin, laita käsiin välillä vähän ruokaöljyä.

Ripottele keksien päälle unikonsiemeniä tai laita keskelle pistaasipähkinä.

Paista 12-15 minuuttia uunin keskitasolla. HUOM! Anna jäähtyä kunnolla ennenkuin otat keksit pelliltä pois.

Tarjoa kahvin tai teen kanssa.

Naan berenji, riisijauhokeksit


Shirini zaban
500 g voitaikinaa
sokeria 
Siirappi:
2/3 dl hunajaa tai vaaleaa siirappia
1 rkl vettä
1 tl ruusuvettä 
Koristeluun:
Pistaasipähkinöitä rouhittuna tai unikonsiemeniä
Tomusokeria

Lämmitä uuni 200 C asteeseen.

Tee siirappi yhdistämällä hunaja, vesi ja ruusuvesi.
Leikkaa voitaikinalevuistä lyhyeltä sivulta noin 2 cm levyisiä suikaleita. Paina jokaisen keskelle keskiviiva, vähän kuin kirjeluukku. Voitele runsaasti siirapilla yltympäriinsä. Ripottele päälle reilusti sokeria.
Paista uunissa keskitasolla 18-20 minuuttia kunnes paistokset ovat kullankeltaisia.
Ota uunista ja anna jäähtyä hieman. Voitele vielä kerran siirapilla ja ripottele pistaasipähkinärouhetta. Anna jäähtyä kunnolla. Siivilöi tomusokeria juuri ennen tarjoilua.

Shirini zaban

lauantai 30. kesäkuuta 2018

Juha od vrganja (Russia 2018)

Ei mennyt niinkuin Strömsöössä. Sössin soossit. Kaivelin nimittäin netistä kroatialaisten unikonsiemenkeksien ohjeen. Siellä päin "makovnjaca" voidaan tehdä kahdella tavalla, joko niin että tulos on keksimäinen tai sitten kakkumainen. Valitsin keksimäisen ja se oli virhe. Tulos oli kuiva, kova koppura ja leikatessa pötkö hajosi eikä tehnyt kauniita keksikiekkoja kuten oli ollut tavoite. Meni niin sanotusti pipariksi. Maku oli kyllä hyvä mutta harmitti.

Harmitti niin piti lohduttautua. Ja mikä onkaan parempi lohturuoka kuin kuuma keitto? Syön mielelläni keittoa aina jos sellaista on tarjolla, vaikka itse sitä tulee tehtyä harvemmin. Liemi on myös tärkeä.
Kroatialaisessa sienikeitossa yhdistyy sopivasti kaksi intohimoa: keitto ja sienet. Tämä on hieman erilainen kuin perinteinen kermainen sienikeitto. Siihen ei käytetä kermaa, mutta täyteläisyyttä saadaan laittamalla smetanaa mukaan. Keitossa on hyvä maku ja se maistuu rehdisti sieniltä, mikä on siis hyvä asia.

Vrganja tarkoittaa sieniä ja juha keittoa.


Juha od vrganja
4-6:lle
300 g metsäsieniä (kuten suppilovahveroita, kantarelleja, tatteja..)
100 g shiitakesieniä
100 g pekonia
1 sipuli
1 peruna
1-1 1/2 rkl vehnäjauhoja
suolaa
pippuria
2 tl meiramia
1 tl jauhettua paprikaa

smetanaa

Silppua sipuli ja kuori ja kuutioi peruna. Kuutioi pekoni. Silppua sienet valmiiksi.
Laita ruokalusikallinen öljyä kattilaan ja käristä siinä sipuli ja pekoni pehmeäksi. Lisää  ruokalusikallinen vehnäjauhoja jotta saat suuruksen. Lisää tarvittaessa hieman jauhoja, sillä jauhon tulisi imaista rasva.
Lisää sitten noin litra vettä, sekoita ahkerasti jotta suurus hoitaa hommansa. Lisää peruna, sienet, suolaa ja pippuria, meirami ja paprikajauhe.
Hauduta noin 1 1/2 tuntia. Lisää tarvittaessa vettä.

Lisää smetana joko suoraan koko keittoon tai annoksen päälle.
Silppua päälle persiljaa.

perjantai 29. kesäkuuta 2018

Sliska w czekoladzie (Russia 2018)

Puolan joukkueelta odotettiin paljon ja minäkin vähän niinkuin oletin että tottakai Puola menee jatkoon. Tänä vuonna joukkue ei kuitenkaan menestynyt ja nyt jatkopaikat on jo jaettu ja Biało-czerwoni, Punavalkoiset, matkaavat kotiin.

Suklaapäällysteiset luumut ovat kova sana Puolassa. Se on perinteinen herkku ja sitä myydään tehdasvalmisteisena tuotteena. Näitä on kuitenkin todella helppo valmistaa kotonakin, joten tässä resepti. Suklaaluumuja löytyy myös Venäjältä ja Ukrainasta, jossa suklaaluumujen ohella myydään suklaaaprikooseja.

Puolalaiset suklaaluumut


Sliska w czekoladzie eli suklaaluumut
24 kuivattua luumua
24 kokonaista mantelia
170 g suklaata
(pähkinärouhetta tms koristeeksi)
Laita pellille leivinpaperi valmiiksi. Rouhi tai paloittele suklaa ja sulata joko vesihauteessa tai varovasti mikrossa.
Paina manteli luumun sisään ja dippaa sulaan suklaaseen. Laita jähmettymään pellille. Koristele heti pähkinärouheell, ennenkuin suklaa jähmettyy.

Suklaaluumut säilyvät noin viikon verran ilmatiiviissä rasiassa.

keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Brauðsúpa - leipäkeitto (Russia 2018)

Start with the square heavy loaf
steamed a whole day in a hot spring
until the coarse rye, sugar, yeast
grow dense as a black hole of bread.
Let it age and dry a little,
then soak the old loaf for a day
in warm water flavored
with raisins and lemon slices.
Boil it until it is thick as molasses.
Pour it in a flat white bowl.
Ladle a good dollop of whipped cream
to melt in its blown belly.
This soup is alive as any animal,
and the yeast and cream and rye
will sing inside you after eating
for a long time.
Näin kirjoitti Bill Holm, minnesotalainen runoilija, kirjailija ja muusikko. Hänen isovanhempansa olivat islantilaisia ja hän vietti osan vuodesta Islannissa. Runossa kuvataan islantilainen leipäkeitto ja ohessa sen resepti. Resepti puolestaan on internetin syövereistä, alunperin vanhasta Helga Sigurdardottirin keittokirjasta Matur & Drykkur. Helga Sigurdardottir oli mm kotitalousoppilaitoksen rehtori ja kirjoitti muutaman keittokirjan 40- ja 50-luvuilla, mitkä vaikuttivat islantilaiseen ruoanlaittoon paljon.

Oheinen leipäkeitto keitetään vanhasta ruisleivästä, joka on ensin pehmennetty vedessä mielellään yön yli. Sen yleisin mauste on sitruunamehu tai -viipaleet ja siihen voi laittaa mitä hilloa nyt sattuu löytymään. Tätä tehdessä ensin epäilin ja mietin että mitähän tästä tulee (lillutettuja ruisleipiä?), mutta keitellessäni sain oivalluksen: eihän tämä paljonkaan eroa suomalaisesta ruispuurosta! Ruis ehtii hieman makeutua, rusinat tuovat täyteläisyyttä ja sitrushedelmät mukavaa mausteisuutta. Ja mikä parasta, tähän saa uppoamaan kuivahtaneet ruisleivät.

Leipänä käytin Vaasan ruispaloja sekä Siiskosen ruisrouheleipää. Lisäksi laitoin ruokalusikallisen appelsiinihilloa sekä raastoin sitruunankuoren mukaan. Oli oikein hyvää!

Ei muutakuin HU! ja keittämään ruisleipäkeittoa.

Ruista ranteeseen

Brauðsúpa
200 g kuivaa ruisleipää
1 l vettä
reilu kourallinen rusinoita tai 4 kuivattua luumua
(1 rkl appelsiinihilloa tai puolukkahilloa)
6 sitruunaviipaletta TAI appelsiinin- tai sitruunankuori TAI kanelitanko
2-3 rkl sokeria

2 dl kuohu- tai vispikermaa

Aloita edellisenä päivänä. Liota kuiva leipä litrassa vettä.
Seuraavana päivänä soseuta leipä ja keitä tunnin verran miedolla lämmöllä. Lisää rusinat, sitruunaviipaleet ja keitä vielä 10 minuuttia
Vatkaa tällä välin kerma vaahdoksi.

Anna keiton hieman jäähtyä ja tarjoa sitten kermavaahdon kanssa.

maanantai 25. kesäkuuta 2018

Toggenburger Zimtflade (Russia 2018)

Sveitsin annoksen keksiminen on ollut vaikeaa. Edellisten kisojen aikaan tein Caracia, mutten ollut kauhean  tyytyväinen siihen. Minusta ei edelleenkään ole kondiittoriksi. Lisäksi ongelma on edelleen olemassa: en tahdo tehdä mitään "keskieurooppalaista" keskivertoa.
Onneksi sitten löysin Toggenburgin kanelipiiraan.

Toggenburg sijaitsee Sveitsin koillisosassa, lähellä Liechtensteinin rajaa. Maisemat ovat kuin Sound of Musicista. Kesäisin on parikymmentä astetta lämmintä ja talvella se on talvinen ihmemaa, paljon alppirinteitä laskettelemiseen. Perinteisesti siellä on kasvatettu päärynäpuita ja niistä tehdystä tahnasta tehdään eräänlaista päärynäpiirasta, Schorzifladenia.

Minä tein zimtfladea eli kanelipiirasta. Siihen tuli hyvä maku, ei liian kanelinen. Paistoaikaa jouduin hieman pidentämään, sillä piiras ei meinannut hyytyä keskeltä ja tuntui jäävän vähän raa'aksi siltikin. Tämä siitä syystä, että Little Zurich Kitchen-blogissa, josta sen otin, ei ollut tarkkaa vuoan kokoa, joten jouduin arvaamaan. Käytin 28 cm piirakkavuokaa.

Kanelipiiras Toggenburgista

Toggenburger Zimtflade

1 kaupan valmis piirastaikina
2 1/2 dl sokeria
2 munaa
2 dl kuohukermaa
2 rkl jauhettua kanelia
1 tl jauhettua neilikkaa
2 1/4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
3 rkl aprikoosi- tai vadelmahilloa

Tarjoiluun kermavaahtoa

Laita uuni lämpiämään 180 C asteeseen.
Kauli piirastaikina sopivankokoiseksi vuokaan, reunoille myös. Pistele haarukalla pohja. Levitä hillo pohjalle.
Vatkaa sokeri ja munat kuohkeaksi. Sekoita joukkoon kerma ja mausteet. Lisää jauhot ja leivinjauhe.
Kaada taikina vuokaan ja paista 35-45 minuuttia. Jäähdytä.
Tarjoa kermavaahdon kera.

...ja sama mustavalkoisena


perjantai 22. kesäkuuta 2018

Empanadas mendocinas (Russia 2018)

Tätä kirjoittaessa otin juuri viimeiset empanadat uunista ulos ja yritän samalla sekä kirjoittaa blogia että seurata Espanja - Portugali-peliä. Arvatkaa kumpi onnistuu paremmin? On se vaikeaa tämä elämä!

Peli oli alusta asti tiivis ja jännä, parasta jalkapalloa pitkään aikaan.

Mutta keittiön puolelle: tässäpä loistava resepti! Empanadat ovat täytettyjä pikkupiirakoita ja nämä tulevat Argentiinasta, Mendosan alueelta, joka on tunnettu viineistään. Näistä tykkää meidän perheessä kaikki. Resepti on helppo, mutta piirakoissa on tekemistä. Näkisin, että kun näitä rupeaa tekemään, kannattaa tehdä kerralla tupla-annos ja pyytää vaikka kaverit auttamaan.

Muistelen että äidilläni oli sellainen pasteijantekomuotti. Se oli pyöreä ja taittui keskeltä. Päälle laitettiin taikinalätty, keskelle täytettä ja naps kiinni. Se laittoi hyvin pasteijan reunat kiinni ja pikkupurtavien teko oli helppoa. Näemmä sitä myydään nykyäänkin ja se olisikin ollut kätevä. Suosittelen hankkimaan, leipominen helpottuu. Nyt minulla oli pyöreä muotti, sama halkaisijaltaan kuin Arabian Muumimukit. Kaulin taikinan ja otin muotilla ympyröitä, mutta päädyin kaulitsemaan vielä isommaksi ja ohuemmaksi.

Täytettä laitoin vajaan ruokalusikallisen. Oliivit jätin pois, vaikka näin jälkikäteen suolainen oliivi olisi ollut hyvä ja säväyttävä ilopilkku makumaailmassa.

Mendosan piiraset

Empanadas mendocinas
20-30 piirasta
Taikina:
7 dl jauhoja
1 kananmunan keltuainen
100 g voita
2- 2 1/3 dl maitoa
1/2 tl suolaa

Täyte:
3 kananmunaa
450 g jauhelihaa
2 sipulia
50 g voita
2 tl savupaprikajauhetta
1/2 tl chilijauhetta
1 rkl tuoretta oreganoa tai 2 tl kuivattua
1/2 rkl jeeraa

suolaa ja pippuria
(1/2 dl vihreitä oliiveja)
1 kananmuna voiteluun

Taikina:
Ota voi lämpiämään ajoissa tai lämmitä hiukan mikrossa. Lämmitä maito käden lämpöiseksi.
Sekoita vehnäjauhot ja suola. Lisää pehmeä voi ja vaivaa hyvin. Lisää kananmunan keltuainen ja maito. Vaivaa taikinasta kaksi palloa, peitä ja laita jääkaappiin puoleksi tunniksi.

Täyte:
Keitä kananmunat kypsiksi. Anna jäähtyä ja viipaloi valmiiksi. Viipaloi oliivit. Silppua sipulit hienoksi.
Kuumenna pannulla voi ja paista sipulisilppu. Ripottele sipuleille suolaa, etteivät ruskistu.
Lisää jauheliha paistumaan ja mausta paprikalla, chilillä, oreganolla, jeeraalla, suolalla ja pippurilla. Anna täytteen jäähtyä.

Erottele voiteluun tarkoitetun kananmunan valkuainen ja keltuainen. Vatkaa molempien rakenne rikki.

Ota taikina jääkaapista ja tee siitä 20-30 pyöreää levyä. Laita keskelle ruokalusikallinen täytettä sekä kananmunaviipale ja oliivia. Voitele empanadan reuna valkuaisella, käännä reunat yhteen, puolikuun muotoiseksi. Voitele empanadat keltuaisella.
Anna levätä, mielellään jääkaapissa ja laita sillä välin uuni lämpiämään 200 C asteeseen.
Paista 20-25 minuuttia kunnes empanadat ovat saaneet väriä.

Tarjoile chimichurrin kanssa.


keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Ajvar ja kajmak (Russia 2018)

Serbialaisen keittiön kanssa minulla oli ajatus serbialaisesta leikkelelautasesta. Koska italialainen ruokakulttuuri vaikuttaa sielläkin, oli pöydässä prosciuttoa ja salamia. Suomalaisuutta toi perinteinen grillimakkara.

Serbiassa syödään myös juustoa, kashkaval, joka sananmukaisesti tarkoittaa keltaista juustoa. Se on yleensä tehty joko lehmän- tai lampaanmaidosta. Minulle jäi epäselväksi onko kyseessä jokin edam, kermajuusto vai jokin kova juusto. Koska yhdessä wikipedian kuvassa oli helposti murenevan juuston kuva, menin siitä mistä aita on matalin ja söimme iäkästä cheddaria. Onhan sekin kauniin keltaista. Ja hyvää.

Näiden lisäksi tein ajvaria ja kajmakia. Ajvar on vähän kuin balkanin ketsuppi. Se käy minkä kanssa tahansa, grillatun lihan, kalan, kasvisten kanssa. Yksinkertaisimmillaan se on huolella paahdettuja paprikoita, hyvää oliiviöljyä, suolaa ja valkosipulia. Tämä ajvar perustuu legendaarisen Paula Wolfertin reseptiin. Hänen isoäitinsä valmisti sitä kun Wolfert oli pieni.

Ohessa myös helpon kajmakin resepti. Kajmak on hyvin, hyvin paksua hapankermaa; niin paksua että sitä voidaan leikata veitsellä. Sitä syödään muutamissa Balkanin maissa, kuten Serbiassa, mutta myös Turkissa, Iranissa ja Irakissa. Tätä tulee isohko annos eikä se ihan heti kulu leivän päällä, mutta ei hätää. Tämä on ideaali tuote käyttää esimerkiksi keitoissa kuten smetana tai ranskankerma; vain vähän täyteläisempi.

Paprikainen ajvar


Ajvar
2 paprikaa
(1 vihreä paprika)
1 munakoiso
2 valkosipulin kynttä
1/2 tl suolaa
1/2 dl oliiviöljyä
1/2 rkl omenaviinietikkaa
1/4 tl rouhittua mustapippuria
hyppysellinen chilihiutaleita ja cayennepippuria

Grillaa paprikat ja munakoiso grillissä tai uunissa 225-250 C grillivastuksen alla mustaksi. Paprikat kypsyvät ensin: ota ne pois ja jatka vielä munakoison kanssa.
Laita kuumat paprikat ja munakoiso kulhoon ja tuorekelmu kulhon päälle. Höyry auttaa irroittamaan kuoren.
Kun kasvikset ovat hieman jäähtyneet, irroita kuoret sormilla.
Raasta valkosipulit kasvisten joukkoon ja lisää suola, öljy, viinietikka, mustapippuri ja chilihiutaleet. Surrauta sekaisin tehosekoittimella tai sauvasekoittimella. Tai survo haarukalla, sekin käy.
Laita sose purkkeihin ja lisää päälle öljykerros.
Anna olla jääkaapissa ainakin yön yli ennen tarjoilua.

Kajmak ja muita herkkuja

Kajmak
200 g fetajuustoa
120 g smetanaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa

Sekoita kaikki ainekset haarukalla sileäksi.

Serbialaiseen tyyliin


maanantai 18. kesäkuuta 2018

El postre chaja (Russia 2018)

Taru kertoo, että eräs mies perheineen vaelsi ja tuli paikkaan jossa oli kaunis joki. Maasto oli monimuotoista, oli viidakkoa ja suota. Joella oli monia erilaisia lintuja ja ilma oli täynnä laulua. Linnut lauloivat aamusta iltaan ja perhe leiriytyi joelle ihmetellen lintuja. Taianomainen paikka. Eräänä iltana mies totesi lintujen laulavan 'uruguayy, uruguayy' ja niin paikka sai nimen Uruguay, värikkäiden lintujen joki. Kun linnut matkaavat ympäri Etelä-Amerikkaa, ne aina laulavat tuosta taianomaisesta joesta, Uruguaysta.

Chaja on yksi näistä linnuista. Se ei ole erityisen komea lintu, enimmäkseen harmiton, mutta sen höyhenpeite on pörheä ja ilmava, ja sen takia tämä kakku on nimetty sen mukaan. Kakun keksi vuonna 1927 Orlando Castellano, joka piti teehuonetta pohjoisessa Uruguayssa.

Suomeksi tämä voitaisiin nimetä persikkamarenkikakuksi. Marengin ansiosta tämä muistuttaa minua brita-kakusta, mutta pohja ei ole murotaikinaa vaan ilmava sokerikakku. Latinojen tyyliin tähän tulee myös dulce de leche-kinuskia eli karamelisoitua kondensoitua maitoa. Sitä löytyy ainakin Citymarketista ja Prismasta, mutta jos löytyy vain kondensoitua maitoa, voi sen keittää kinuskiksi kotona.

Tarviiko sanoa? Sanon silti: tämä on aivan ihanaa! 


El postre chaja 

Sokerikakku:
4 munaa
sokeria
vehnäjauhoja
perunajauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta

Marengit:
2 kananmunan valkuaista
1 dl sokeria

Kokoamiseen:
3 dl kuohu- tai vispikermaa
1 tlk persikoita mehussa
1 tlk kondensoitua karamelisoitua maitotiivistettä TAI 1 tlk kondensoitua maitotiivistettä
1/2 dl sokeria
(2 rkl persikan makuista likööriä)

JOS käytät kondensoitua eikä valmiiksi karamelisoitua maitotiivistettä, aloita seuraavasti: ota purkki ja laita se kattilaan. Täytä kattila vedellä niin että purkki peittyy. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja anna purkin kiehua kattilassa kolme tuntia. Lisää välillä vettä, että purkki pysyy veden alla. Anna jäähtyä. Avaa sitten purkki ja tadaa! Kondensoitu maito on keittynyt kinuskiksi.

Valmiin kinuskin tai karamelisoidun maitotiivisteen kanssa, jatka seuraavasti:

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Voitele ja korppujauhota 20 cm tai 24 cm vuoka.

Sokerikakkua varten tarvitset kaksi samankokoista isoa lasia. Riko munat toiseen lasiin. Kaada sitten toiseen lasiin saman verran sokeria. Kaada sokeri vatkauskulhoon. Mittaa sitten lasiin munien verran vehnäjauhoja ja perunajauhoja niin, että vehnäjauhoja on noin 3/4 ja perunajauhoja loput. Sekoita leivinjauhe jauholasiin.

Kaada munat sokerin joukkoon ja vatkaa kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää sitten jauhot mielellään siivilän läpi ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina vuokaan ja paista uunissa 35 minuuttia. Anna jäähtyä muutama minuutti ja kumoa sitten kakku lautaselle.

Vähennä uunin lämpö 110 C asteeseen.

Marenkia varten vatkaa valkuaiset vähäiseksi vaahdoksi ja lisää sitten sokeri vähitellen, eli pari teelusikallista kerrallaan ja hyvin vatkaten jokaisen lusikallisen jälkeen. Maltti on valttia.
Pursota 2 cm:n pyöreitä marenkeja tai laita ruokalusikallisia pellille ja laita uuniin tunniksi. Laita sitten uuninlämpö pois, laita puukapusta pitämään uuninluukkua hieman raollaan ja anna marenkien kuivua uunin jälkilämmössä toinen tunti.

Tee siirappi valmiiksi. Ota persikkatölkin liemi talteen ja kaada kattilaan. Lisää sokeri. Laita kattila hellalle ja lämmitä keskilämmölle. Sekoita. Siirappi on valmis kunhan sokeri on liuennut. Ota liedeltä ja lisää likööri, jos käytät sitä.

Kakun kokoaminen:
Leikkaa persikat ohuiksi viipaleiksi tai käytä valmiiksi viipaloituja. Vatkaa kerma vaahdoksi.

Leikkaa kakku kahteen osaan. Kostuta alin osa persikkasiirapilla. Lisää päälle puolet kinuskista ja sen päälle puolet kermavaahdosta. Murenna päälle puolet marengeista (jätä kauneimmat koristeeksi) ja asettele persikat.
Laita päälle toinen kakkukerros, voitele siirapilla, lisää loput kinuskista ja kermasta. Koristele runsaasti marengeilla.
Tarjoa heti.

Jos haluat tarjoilla kakun vähän myöhemmin, jätä marengit pois kakun päältä ja koristele vasta juuri ennen tarjoilua. Kakku säilyy kolmisen tuntia jääkaapissa.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Yassa poulet (Russia 2018)

Tänä vuonna mömmmömkisoissa pelaa myös Senegal, tuo läntisen Afrikan helmi. Se on pelannut mm-kisoissa vasta kahdesti ja nyt heillä on vastassa H-lohkossa vahvat Puola ja Kolumbia sekä Japani. Senegalista lähinnä tulee mieleen lähetystyö ja musiikki ja että siellä puhutaan ranskaa ja sereriä.

Kisakeittiö kokkasi ja tarjoili ensimmäistä, mutta toivon mukaan ei viimeistä kertaa elämässään senegalilaista ruokaa. Mututuntumalta senegalilainen ruoka vaikuttaa lempeän mausteiselta, muttei liian tuliselta. Vaikka kalaa suositaan paljon tein suosittua ja suomalaisittain helppoa yassa-kanaa, jossa kana marinoidaan mausteissa ja paistetaan sitten yhdessä sipulin ja happamien ainesten kanssa kastikkeeksi. Osa sipulista saostuu hyväksi kastikkeeksi ja tuo syvyyttä, joten sitä kannattaa silputa mukaan paljon, jopa enemmän kuin ohje vaatii. Kastike on hapan, lähes rajoilla onko liiankin. Asiasta innostuneet voivat googlettaa yassa poulet ja verrata reseptejä. Tämä on Saveur.com sivulta.

Jos et katso kisoja juuri nyt, niin laita soimaan Fatoumata Diawaran tunnelmallinen albumi Fatou. Hän on kyllä malilainen, mutta en nipota turhia, kun meininki on hyvä.


Yassa poulet


Yassa poulet
1/2 dl omenaviinietikkaa
1 dl limemehua
2 rkl raastettua inkiväätiä
1 limen kuori raastettuna
2 tl mustapippuria
1/2 tl cayennepippuria, tai maun mukaan vähän enemmän
6 valkosipulin kynttä
2 sipulia
2 porkkanaa
1/2-1 punainen chili
1 laakerinlehti
suolaa
maustepippuria
noin 1 kg maustamattomia kanankoipia tms.

Hienonna sipulit, kuori porkkanat ja paloittele kolikoiksi. Poista chilistä siemenet ja hienonna. Raasta limen kuori.

Yhdistä viinietikka, limemehu, inkivääri, limen kuori, pippurit, sipulit, porkkana, chili, laakerinlehti, suola ja tupsaus maustepippuria. Pistele kanankoipiin veitsellä reikiä, jotta marinadi ulottuu syvälle. Laita koivet marinadiin, pyörittele vähän että peittyvät hyvin. Anna maustua jääkaapissa vähintään neljä tuntia.

Kuumenna iso paistinpannu ja lorauta siihen öljyä. Ota kanat pois marinadista ja säästä liemi. Ruskista kanat pannulla huolellisesti ja kaada marinadi pannulle. Kiehuttele kannen alla ainakin puolisen tuntia, kunnes kana on kypsää. Anna sipulien saostua ja karamelisoituakin lopussa. Tarkista maku. Tarjoa riisin kanssa.

Keittiökaverit Tansaniasta.

torstai 14. kesäkuuta 2018

Nigerialainen curry (Russia 2018)

Näin se aika vierähti. Edellisistä jalkapallon maailmanmestaruuskisoista on jo se neljä vuotta, samoin ruokamaratonista. Mutta nyt odotus päättyy. Jo helmikuussa tulostin ottelutaulukon jääkaapin oveen ja huhtikuussa raapustelin ensimmäiset ruokasuunnitelmat. Mitä olisi kisat ilman asianmukaista ruokaa? Kisastudioon haastetta tällä kertaa tuo kolmivuorotyö - katsotaan kuinka Sitruunan käy.

Tänä iltana ensimmäisen ottelun pelaa isäntämaa Venäjä ja vastassa on Saudi-Arabia. Keittiöpuolella Arabian niemimaalle matkaan myöhemmin ja nyt jaan teille nigerialaisen curryn naudanlihasta. Pääosin tein ohjeen Immaculate Bites- ja Dooney's Kitchen-blogien perusteella. Toiveissa oli tehdä pata lampaanlihasta, mutta eteen ei sattunut taloudellisesti hyvää palaa, joten tein sen naudanlihasta.

Tässä reseptissä on jotain samaa kuin ranskalaisten burgundinpadassa, syvää ja täyteläistä, mutta tulisuutta ja mausteisuutta saadaan loistavasti currytahnasta ja chilistä ja näin makumatka vie ajatukset kuumaan etelään, tai jopa Intiaan. Chilin tosin jätin suosiolla pois, sillä taloudessamme asustaa edelleen Pieni neiti sekä Herkkä neiti. Tykkäsimme maukkaasta padasta.


Nigerialainen curry
6-8:lle
900 g naudanlihaa, paistia, etuselkää tai lapaa
1 salottisipuli
suolaa ja mustapippuria
1 lihaliemikuutio
1 litra vettä
3-5 rkl öljyä
2 sipulia
1 tl valkosipulitahnaa
1 tl inkivääritahnaa
2 tl keltaista currytahnaa (tai enemmän)
1 tl savupaprikajauhetta
1-2 tl kurkumaa
1 tomaattimurskatölkki
maustamatonta jogurttia
1-2 punaista chiliä.
3 kesäsipulia tai nippu kevätsipulia

Leikkaa liha syötävänkokoisiksi paloiksi ja laita isoon kattilaan. Kaada vesi päälle, niin että lihat peittyvät. Kuori sipuli ja lohko se mukaan. Lisää suolaa ja pippuria. Laita kattila liedelle ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää lihaliemikuutio. Kuori vaahto pinnalta. Anna kiehua 1 1/2 tuntia. Ota lihat kattilasta ja säästä keitinliemi.

Silppua sipuli hienoksi.

Ota iso paistinpannu tai kattila ja kuumenna siinä öljy. Lisää liha ja ruskista, 5-10 minuuttia. Lisää sitten sipulisilppu, inkivääri- ja valkosipulitahnat ja paista pari minuuttia. Heitä pannulle loput mausteet sekä tomaattimurska. Huuhtele tomaattitölkki lihan keitinliemellä, eli kaada sitä pannulle mukaan 3/4 -1 tölkillistä.

Anna kiehua tunti tai puolitoista. Hämmennä välillä ja lisää tarvittaessa keitinlientä tai vettä. Lisää lopuksi maustamatonta jogurttia, tarkista maku ja lisää tarvittaessa esimerkiksi suolaa, sillä hapan jogurtti saattaa latistaa makua.

Poista chileistä siemenet ja hienonna. Hienonna myös sipulit.
Koristele chilillä ja sipulilla, tarjoa riisin kera.

torstai 15. maaliskuuta 2018

Ruuhkavuosikuskus

Oho, onpa edellisestä kirjoituksesta aikaa!
Tässä parin vuoden sisällä on ehtinyt ruokainnostus lopahtaa, olen lähtenyt töihin ja lapsetkin kasvaneet. Pienin ei ole enää pieni vaan olemme siirtyneet, vihdoin, pikkulapsiperheestä öö... no perheeksi. Liekö vielä elämänvaihekriisiäkin samalla, nimittäin alkaa olla aikaa pohtia että mitäs sitten ja mistähän minä tykkään nykyään.

Koska arki rullaa eteenpäin intensiivisesti on ruoanlaitolle välillä vähän liian vähän aikaa. Tässäpä kuitenkin ateria, joka valmistuu vartissa ja sitä voi varioida sen mukaan mitä kaapista löytyy, kunhan perusaineksia vaan on. Yleensä meillä on, sillä tähän tarvitsee kolmea ainesta. Muu on ekstraa.

Tarvitaan siis jauhelihaa, kuskusta ja ketsuppia. Olen yleensä jemmannut pakkaseen muutaman paketin lampaanjauhelihaa ja sitä on helppo ottaa ja heittää pannulle paistumaan. Kuvissa tosin on naudan jauhelihaa, koska sitä oli jääkaapissa. Kuskus valmistuu joko laittamalla kiehuvaa vettä vedenkeittimestä kuskusryynien joukkoon kulhoon ja siitä pannulle lopuksi, tai kuskus kuivana suoraan jauhelihan kanssa paistumaan pannulle ja sinne vettä. Ja lopuksi ketsuppia reilusti. Voila! Meillä tykätään.

Tätä voi jatkaa esimerkiksi korvaamalla kuskusin vesi kasvis- tai lihaliemellä. Joukkoon voi pilkkoa kasviksia, joko enemmän kypsennystä tarvitsevia jo jauhelihan kanssa paistumaan tai lopuksi joukkoon. Tai yrttejä päälle. Toisin sanoen, mitä kaapista löytyy. Oheiseen ateriaan pilkoin rasiallisen kirsikkatomaatteja ja ne kypsentyivät hieman, sekä ihan lopuksi kurkkua.




Ruuhkavuosikuskus
4-5:lle
400 g jauhelihaa
suolaa, mustapippuria,
pizzamaustetta jos naudanjauheliha, kuivattua minttua jos lampaanjauheliha
2 dl kuskusta
öljyä/voita
2½-3 dl vettä (tai kasvislientä tms)
iso turaus ketsuppia
(kasviksia, yrttejä)

Paista jauheliha. Samalla kiehauta vettä ja laita kuskus kulhoon sekä hieman öljyä tai nokare voita. Kaada kiehuva vesi kuskusryynien päälle ja peitä kulho lautasella tai tuorekelmulla (peittäminenkään ei ole pakollinen).
Kun jauheliha on paistunut, mausta se reilusti mausteilla ja ketsupilla. Sekoita joukkoon kuskus. Jos kuskus tuntuu liian kuivalta, lorauta hieman vettä vielä joukkoon ja sekoita.
Sekoita joukkoon kasviksia, salaattia, yrttejä tms.
Maista ja mausta vielä tarpeen mukaan.