keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Aamiaisleipä

Aamupalakokeiluista jäi taskuun tällainen voikkariviritelmä, jonka haluan jakaa muillekin. Leipä on aika tuhti, joten ihan joka aamu tällaista ei todellakaan tule tehtyä, mutta silloin tällöin, herkutteluun ja hyvään aamuun.
Nam nam

Lehtikaali-pekoni-toast
Yhdelle
Pekonia
1/2 pss lehtikaalia
1 valkosipulin kynsi
1 kananmuna
2 paahtoleivän siivua

Leikkaa lehtikaalista ruodit pois ja leikkaa kaalit ohuiksi nauhoiksi.
Paista pekoni rapeaksi ja siirrä pekonisiivut talouspaperin päälle valumaan.
Raasta valkosipuli pannulle paistumaan pekonin rasvassa ja lisää lehtikaali. Sekoittele, jotta lehtikaali saa tummanvihreän värin. Lisää tarvittaessa pari lusikallista vettä. Siirrä kaalit lautaselle odottamaan.
Pyyhkäise paistinpannu ja paista kananmuna. Paahda paahtoleipä.
Kokoa leipä: Laita paahtoleivän päälle lehtikaali, pekonia ja päälle paistettu kananmuna. Mausta tarvittaessa mustapippurilla (suolaa tuskin tarvitsee). Päälle toinen paahtoleipäsiivu. Leikkaa kahtia ja nauti!

torstai 3. huhtikuuta 2014

Kakkupostaus

Voi että mä olen vältellyt tätä! Kierrellyt ja kaarrellut... Meinaan, että mä en ole kummoinen kakuntekijä. Vuosien varrella olen onnistunut pääsemään pälkähästä aika näppärästi. Ensin onnistuin ulkoistamaan lasten synttäreiden kakunteon kummeille ja oi! mitä kakkuja lahjaksi tulikaan! Sitten keksin, että trifle on eräänlainen täytekakku, mutta vain kauniisti lasikulhossa ja siinä on vain päällinen, joka tarvitsee koristeita. Kaikki muu hoituu itsestään: ainekset voi vaikka heittää kulhoon ja silti on makua ja tarpeeksi kosteutta, sokeria ja kermaa - tarviiko muuta?
No ei. Paitsi että ruokaharrastajana mulla on jonkinmoinen tarve haastaa itseäni jotta pääsen eteenpäin.

Mun kakut ovat olleet vähän kuivia. Lisäksi mulla ja puolisolla on hitusen eriävä makumielipide siitä kuinka kostea kakun täytyy olla. Mulle menee peruskostea, puolisolle pitää olla reilusti kostea täytekakku. Olen ollut tietoinen, että leivonnassa kannattaa noudattaa annettuja määriä ja lämpötiloja, joten niiden suhteen ei ole ongelmaa tullut, vaan olen kiltisti tehnyt ohjeen mukaan, joten sokerikakku on aina ollut hyvä sokerikakku. Ehkä suurin ongelma on ollut, että teen kakkuja sinnepäin- ja eiks-se-käy-jos-vaan-lätkii-täytteen-näin -periaatteella.

Hienohelma prinsessakakku

Eikun niskasta kiinni. Hyvä suunnittelu on kaiken perusta ja niinpä useampaan otteeseen tuli luettua Kinuskikissan sivuilta perusteita niin erilaisista kakkupohjista, täytteistä ja kuorrutteista. Yllätyksekseni kävi ilmi, että kostutusmäärä on ollut hyvä, ehkä jopa liiallinen! Ongelman ydin olikin, että teen kakut liian hätäisesti. Täytekakku täytyy tehdä ja täyttää edellisenä päivänä, jotta se kostuu hyvin. Ainesten tulee siis tutustua toisiinsa. Ilmankos on ollut vähän kuivakkaa...

Toinen huomio oli, että käytän liian vähän aineksia täytteeseen. Olin aina ajatellut että palttiarallaa neljä desiä kermaa vaahdotettuna riittää sekä täytteeseen että koristeluun. Ei oikein riitä; pelkästään täytteeseen saa upotettua sen määrän. Tai muutenkin, täyteaineksia on hyvä olla paljon, tulee maukasta ja komian näköistä.

Kunkkupossu, just niin överi

Mähän en pahemmin testaile, joten hiukan jännitti, kun synttäreille suunnittelin Angry Birds Kunkkupossu-kakun. Tilasin Confetti-nettikaupasta vihreää pastaväriä ja valkoista sokerimassaa. Ohjeena oli Kinuskikissan Angry Birds-kakun ohje, täältä. Värjäsin, kuulkaas, sokerimassankin ihan ite! Kakku oli mehevä, hyvä ja riittoisa. Onnistumisen elämyksiä! Puoli vuotta myöhemmin, seuraavien synttäreiden aikaan, kokeilin Prinsessakakkua, tämäkin Kinuskikissalta. Hyvin onnistui sekin ja oli ihanaa. Seuraava haaste onkin tehdä koristelut kermasta; sokerimassan käyttö antaa anteeksi koristelussa - haastetta peliin siis!

Tummempi prinsessa

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Pinaattimunakas

Aah, mikä löytö!
Varasin tuoretta pinaattia aamun pirtelöä varten (pinaattia, päärynää, banaania, maustamatonta jogurttia ja ripaus sokeria), josta kuitenkin jäi puolet. Koska määrästä ei olisi ollut lounaan tai päivällisen lisukkeeksi täytyi sille keksiä muuta käyttöä. Muistelin, että pinaattimunakas olisi ollut kehuttu, tai jokin ranskalainen juttu (omelette aux épinards) ja hakukone löysikin pikapikaa monta ohjetta. Menin sillä mitä kaapista löytyi.

Upea maku! Nannaa!


Pinaattimunakas
Yhdelle
150 g tuoretta pinaattia valkosipulin kynsi
2 kananmunaa
loraus kermaa
suolaa

Pese ja trimmaa pinaatti varsistaan. Pilko valkosipuli.
Kuumenna paistinpannussa hieman öljyä ja lisää valkosipuli ja pinaatit. Anna pinaatin muuttua tummanvihreäksi. Sillä välin vatkaa munien rakenne rikki lasissa ja sekoita joukkoon loraus kermaa. Kun pinaatit ovat saaneet syvän värin, kaada munakermaseos pannulle. Anna hyytyä. Mausta suolalla ja nauti.

maanantai 10. maaliskuuta 2014

The Cooking Cure - aamupala-analyysia

The Cooking Cure on menossa jo toista viikkoa. Viime viikolla keskityttiin aamupala-asioihin ja minäkin yritin muistella että mitäs sitä tulikaan syötyä aamuisin. Mieleen muistui pala sieltä ja toinen täältä, mutta sain raapustettua jotain paperille. Nyt on enemmän analyysin paikka.

Mulla elämää sanelee uni ja lasten kouluunviemisrumba. Aamulla aika menee lasten pukemiseen ja syöttämiseen ja muihin aamutouhuihin. Jos kahvikupillisen ehdin juoda ja haukkaamaan voileivän niin se on jo hyvin! On meillä toki löysempiäkin aamuja, jolloin ehtii paremmin syödä esim. puuroa pienimmän kanssa.

Mun aamupalaa voisi kehittää terveellisempään suuntaan. Enemmän marjoja, hedelmiä ja kuituja. Avainsanoja olisi myös nopeasti ja valmistelut etukäteen. Ei makeaa paitsi viikonloppuisin, kuten vaikkapa amerikkalaiset pannukakut, french toast tms. Selailin aamupalareseptejä ja vastaan tuli smoothiet, puurot, itsetehty mysli, munat ja pekoni -variaatiot, talkkuna, avocado levitteenä, croissant. Jogurtista mä en näytä pääsevän eroon, mutta pikku hiljaa olen totuttautunut maustamattomaan.

Löysin myös yhden elämää helpottavan vinkin: smoothien voi tehdä etukäteen ja pakastaa jääpalamuotteihin. Jääkaappiin pirtelöä ei kannata tehdä, sillä ainekset erottautuvat ja tuloksena on epämääräinen ja epäilyttävän näköinen litku. Sen sijaa pakastimesta on kätevä ottaa aamuisin muutama pala lasiin ja antaa sulaa. Valmista, kylmää pirtelöä kätevästi.

Niinpä eilen valmistin satsin pirtelöä mustikoista ja punaherukoista ja juuri äsken lehtikaalista ja päärynästä. Lehtikaalipirtelöön laitoin kokeeksi piimää, mutta se toi happamuutta mielestäni liiaksi (ensi kerralla maitoa...), mutta päärynä sopii erinomaisesti kaalin pariksi.
Vihreää kerrakseen
Pirtelö lehtikaalista ja päärynästä
4 lehtikaalin lehteä
1 pieni päärynä
1/2 banaani
1/2 tl kanelia
1 dl piimää
2 rkl sokeria

Laita kaikki ainekset yhteen ja pyöräytä pirtelöksi.

Mustikkapunaherukkapirtelö
1 dl mustikoita
1 dl punaherukoita
1/2 banaani
1 dl maustamatonta jogurttia
1 dl maitoa
ripaus sokeria

Surrauta kaikki sauvasekottimella sekaisin ja nauti tai pakasta.
Mustikat ja punaherukat iloisesti sekaisin

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

The Cooking Cure - kohti muutosta

Ei, tämä ei ole dieetti. Tätä voi ajatella enemmänkin päivittäisenä rohkaisuna kokata jotain terveellisempää kuin ennen. The Kitchn-blogaanit haastavat kokkaamaan kotiruokaa neljän viikon ajan ensin pienin askelin päättyen kunnon aterioihin. Voit itse asettaa tavoitteesi millainen aamiainen, lounas ja illallinen pitäisi olla. Sähköpostitse tulee tehtäviä, joiden tarkoituksena on opastaa uusiin rutiineihin ja aterioihin, sekä inspiraatiota ja rohkaisua. Koko homma on ilmainen ja edistymisen voi tviitata tai kuvata vaikka Instagramiin. 

Ruokaharrastajana keittiössä tulee vietettyä aikaa paljonkin, mutta minä ajattelin ottaa tämän enemmän matkana kohti terveellisempää ruokavaliota. Ja, josko kuukauden kuluttua olisi jotain tarttunut omiin pikku ympyröihin. Ajankohtakin on loistava kun tiistaina laskeudutaan paastoon. The Cooking Cure alkaa jo huomenna, joten hopi hopi, asiasta lukemaan ja ilmoittautumaan täältä.


maanantai 17. helmikuuta 2014

Cobb salad

Hollywoodista 1920-luvulta peräisin oleva resepti. Brown Derby-ravintolan kokki oli rankan päivän päätteeksi nälkäinen ja heitti kasaan tarjolla olevista aineksista salaatin. Salaatti oli hyvää ja sai pian mainetta ja kunniaa. Nimen salaatti sai ilmeisesti kuitenkin ravintolan omistajan, ei kokin, mukaan. Kokille silti kiitos!

Minuun salaatti vetosi heti, sillä tässä on paljon omia suosikkiaineksia: pekonia, avokadoa, kanaa ja sinihomejuustoa. Kuvassa juusto on laitettu kauniisti sivussa. Näin jotta muutkin perheenjäsenet uskalsivat maistaa.

Cobb salad - Cobbin salaatti
jäävuorisalaattia
tuoretta pinaattia
paistettua kanaa
tomaattia
avocadoa
kananmuna
pekonia
sinihomejuustoa
(puna)sipulia

Salaatinkastike:
2 rkl ruokaöljyä
1 rkl viinietikkaa
1 rkl sokeria
ripaus suolaa
1 tl sinappia

Keitä kananmuna haluamaasi kypsyyteen, jäähdytä ja kuutioi. Silppua ja paista pekoni. Silppua sipuli. Kuutioi avocado ja tomaatti. Pese pinaatti ja salaatti ja revi sopiviksi suupaloiksi. Leikkaa kana paloiksi. Sekoita kaikki ainekset yhteen, murustele sinihomejuusto päälle.
Sekoita salaatinkastikkeen ainekset yhteen ja liruta salaattiin.

tiistai 4. helmikuuta 2014

Runebergin tortut

Tänä vuonna syntyi vähän (mutta vain vähän) vaativampia runebergin torttuja kuin pari vuotta sitten. Ohje on Hesarin ja vinkkejä on otettu myös Kinuskikissalta ja näyttipä Masun täydeltä -blogikin mallia.
Kinuskikissa käytti mukavasti piparinmuruja, joten muutin Hesarin ohjetta sen verran, että laitoin mukaan kanelia. Ei pöllömpää, sanoisi Neponen. Perhe tykkäsi eikä tekeminenkään ollut vaikeaa. Mähän en väkerrä piiperryksiä, joten kostutus ja sarjatyönä tehty koristelu ei tuottanut ongelmia vaan homma hoitui rivakasti. Olisin tietty voinut käyttää leivoskäyttöön tarkoitettuja lieriöitä (löytyy jopa huikeat kaksi kappaletta), mutta muffaripelti hoiti homman kotiin.

Runebergintortut
12-14 kpl
200 g voita
2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 kananmunaa
2 dl mantelirouhetta
1 dl korppujauhoja
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
1 tl kanelia
1 dl kevytkermaa

Paistonkestävää vadelmamarmeladia

Kostutus:
1 dl vettä
1/2 dl sokeria
muutama tippa rommiesanssia

Tomusokeria sokerikuorrutukseen

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat vatkaten. Sekoita kuivat aineet ja lisää kerman kanssa vuorotellen taikinaan. Sekoita tasaiseksi.
Laita uuni lämpiämään 200 C asteeseen.
Voitele muffinssipellin syvennykset ja laita pohjalle ensin teelusikallinen vadelmahilloa ja sen päälle ja ympärille taikinaa. Paista torttuja 15-20 minuuttia.
Anna jäähtyä hieman. Halutessasi voit leikata torttujen "hatun" pois, jotta saat tasaisen pinnan, josta siis tulee tortun pohja. Kumoa tortut ylösalaisin, jotta hillo on päällä ja leikattu pinta alla.

Kostutus: Kuumenna vesi ja sokeri esim. mikroaaltouunissa kuumaksi ja sekoita jotta sokeri liukenee. Lisää rommiesanssi.

Sokerikuorrutus: Ota muutama ruokalusikallinen tomusokeria ja lisää joukkoon muutama teelusikallinen rommikostutusta. Sekoita, jotta saat notkean sokerikuorrutteen.

Kaada rommikostutusta lautaselle ja kostuta tortut kierittelemällä. Laita tortun päälle teelusikallinen vadelmahilloa ja ympärille sokerikuorrutusta.

keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Caesarsalaatti

Oheinen caesarsalaatti on yksinkertainen, ei siis mitään kananlihalisäyksiä tai paistettua pekonia, vaan ihan aitoa tavaraa. No okei, sen verran on väännetty, että tämä on April Bloomfieldin näkemys salaatista. Majoneesi on upeaa (oikea umami-efekti), tosin seuraavalle kerralle vähennän sinapin määrää ruokalusikallisella (tai vaihdan miedompaan) ja valkosipuliakin riittää mulle yksi kynsi. 

Hyvvää o.

Caesarsalaatti (April Bloomfield)

Krutongit:
1/2 maalais- tai kauraleipä

Majoneesikastike:
14 pienen pientä sardellifilettä
2 valkosipulin kynttä
3 rkl Dijon-sinappia
1/2 dl omenaviinietikkaa
1 kananmuna
2 dl rypsiöljyä
25 g (oliskohan sellainen 1 dl) raastettua parmesania

Salaatti:
2 kimppua Romaine-salaattia
parmesania
(muutama sardellifile koristeeksi)

Krutongit:
Laita uuni lämpiämään 200 C asteeseen. Siivuta leipä ja leikkaa/revi sopiviksi suupaloiksi. Paahda leivänpalat 10 minuuttia krutongeiksi.

Majoneesikastike:
Laita sardellifileet ja kuoritut valkosipulin kynnet kulhoon ja surrauta sauvasekoittimella karkeaksi tahnaksi. Lisää sinappi, viinietikka ja kananmuna ja surrauta, kunnes kastike on tasaista. Anna sauvasekoittimen käydä ja valuta joukkoon öljy tasaisena norona. Lisää lopuksi parmesan-raaste.
Anna majoneesin saada makua jääkaapissa.

Salaatti:
Pese romaine-salaatti ja jäähdytä jääkaapissa. Sekoita joukkoon majoneesia ja krutonkeja. Raasta päälle parmesania ja koristele sardelleilla.

maanantai 6. tammikuuta 2014

Consommé

Hitaasti hyvä tulee. Ainakin tämä on totta sekä blogin ja lihaliemen kanssa. Taas siis starttaillaan.

Mä en ole mikään näpertäjä. Mulle käy juuri tämän sorttiset värkkäilyt, jolloin pataan saa heittää kaikenlaista ja ajan kanssa uunista tai liedeltä pöytään saadaan hyviä herkkuja. Nostan siis hattua kondiittoreille ja fine diningille, minulta se ei taida onnistua. Tai sitten onnistuu, mutta mennään niin epämukavuusalueelle. Ehkäpä siihen oppisi! Mutta se on jo toinen juttu.

Tässä siis kirkastettu lihaliemi. Olen tehnyt sen eri kokoonpanoilla, mutta aina on mukana ollut kasvispuolta. Viimeisellä kerralla opin mm. sen, että mukulaselleristä saa hienon kutinan jos en ole varovainen. Kosketusallergiaa siis, mutta maku on loistava, joten selleri tulee olemaan kyllä reseptissä.

Häränhäntien kanssa kävi niin, että jäähdyttyään liemi hyytelöityi. Lämmittelin sitten hiukan mikrossa, jotta sain mitattua liemen. Viisaampi olisi tietty mitannut liemen siivilöityään, mutta käy se näinkin.

Valkuaisten määrän otin peruskeittokirjasta. Herkemmällä makuaistilla varustetut (lue: kuuluisat keittiömestarit) sanovat laittavansa kirkastuskeinoksi valkuaisten lisäksi myös munankuoret ja hieman lihaa. Tällöin koko homma soseutetaan mössöksi ja lisätään kylmään liemeen ja jatketaan normaalisti kirkastamista. Tätä en ole kokeillut, mulle käy ihan perusohjekin.

Kirkastettu lihaliemi eli consommé
4 kpl häränhäntiä
mukulaselleri
pari porkkanaa
sipuli
muutama valkosipuli
suolaa
pippuria
persiljaa (ja tietty mausteita oman maun mukaan)

2-3 kananmunan valkuaista
harso

Liemi
Paloittele porkkanat ja sipuli. Laita kaikki ainekset kattilaan ja kaada päälle vettä niin, että kaikki peittyvät. Kiehauta ja pienennä lämpö niin, että liemi poreilee hieman. Anna kiehuskella pari tuntia, kunnes liha on pehmeää. Irrota liha luista ja käytä vaikka lihakeittoon.
Maistele ja mausta vielä tarpeen mukaan.
Siivilöi liemi ja mittaa se. Anna jäähtyä.

Liemen kirkastaminen
Tarvitset kaksi munanvalkuaista yhtä lihaliemilitraa kohden.
Vatkaa valkuaisten rakenne rikki ja lisää ne vatkaten kylmään lihaliemeen. Kuumenna seos kiehumispisteeseen koko ajan varovasti sekoittaen. Kun seos kiehahtaa, lopeta sekoittaminen ja pienennä lämpöä, jotta seos porisee kevyesti (ei siis suuria kiehuntakuplia...). Anna porista viitisen minuuttia sekoittamatta.
Ajatuksena on, että valkuaiset hyytyvät ja nousevat pohjalta pinnalle keräten kaikki ylimääräiset hituleet tms. mukaansa. Ikäänkuin suodatin siis. Prosessi saattaa näyttää vähintäänkin epäilyttävältä - ensimmäisellä kerralla minua mietitytti että ei tästä varmaankaan mitään tule, mutta niin vaan tuli!
Kostuta harso ja siivilöi liemi.

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Peach Melba

Pêche Melba on yksinkertainen annos, joka on tehty pehmeistä ja hyvin kypsistä persikoista, vaniljajäätelöstä ja sokeroidusta vadelmapyreestä. Mikä tahansa muutos reseptiin tuhoaa maun herkän balanssin.
Escoffier
Persikkamelba on ranskalaisen kokki Escoffierin kunnianosoitus Dame Nellie Melballe, joka oli aikansa kuuluisa oopperalaulaja. Alkuperäinen resepti kuuluu suurinpiirtein näin:
La peche melba (kuudelle)
Valitse kuusi pehmeää ja täydellisesti kypsynyttä persikkaa. Esimerkiksi Montreuil-laji on täydellinen tähän jälkiruokaan. Kasta persikat kaksi sekuntia kiehuvassa vedessä, ja siirrä heti reikäkauhalla jääveteen muutamaksi sekunniksi. Kuori ja laita lautaselle. Ripottele päälle sokeria ja jäähdytä jääkaapissa.
Valmista litra kermaista vaniljajäätelöä ja soseuta 250 g tuoreita vadelmia siivilän läpi. Sekoita vadelmiin 150 g tomusokeria. Laita jääkaappiin.
Tarjoiluun: Täytä hopeinen timbaali vaniljajäätelöllä. Asettele persikat päälle ja peitä vadelmapyreellä. Vaihtoehtoisesti, päälle voidaan lisätä muutama lastu tuoreita manteleita, mutta kuivattuja manteleita ei pitäisi koskaan käyttää.
Dame Nellie Melba

Peach melba - persikkamelba
Neljälle
4 persikkaa
2 1/2 dl vettä
2 1/2 dl sokeria
500 g vadelmia
1/2 dl tomusokeria
vaniljajäätelöä

Puolita persikat ja poista kivet. Laita sokeri ja vesi kattilaan. Anna kiehua ja sokerin liuettua lisää persikanpuolikkaat mukaan. Keitä sokerisiirapissa 2-3 minuuttia/puoli. Ota kattila liedeltä ja anna persikoiden jäähtyä liemessä. Persikat voi keittää kahdessa osassa, jos kattilaan ei mahdu kaikki kerralla.
Soseuta vadelmat ja tomusokeri ja siivilöi siemenet pois.
Kun persikat ovat hieman jäähtyneet, poista kuori. Kuoren tulisi lähteä suht kivuttomasti.
Kokoa annos jäätelöstä, persikoista ja koristele vadelmapyreellä.

Jäljelle jääneen siirapin voi käyttää muiden hedelmien kanssa tai vaikkapa uunikanan valelemiseen.