keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Cocktaileja, mocktaileja

Kesäisestä hampurilais-postauksesta jäi kytemään drinkit. Kuvittelin, kuinka Hemingway siemaili daiquireja hampurilaisensa seuraksi ja muistelin elokuvaa, jossa Miami Vicen Sonny Crockett kävi testaamassa kuubalaiset mojitot paikan päällä Kuubassa. Mikä sen parempaa, siinähän on minttua! Etsin netistä tietoa ja löysin samalla cocktailin nimeltä Brooklynite, hienostunutta tavaraa New Yorkista. Sekin kokeilulistalle.

Eli rommia hankkimaan ja tekemään.

Mielikuvat kuitenkin lahjakkaasti karisivat, kun mikään ei onnistunutkaan. Drinkit maistuivat ällöttäviltä, Hemingway olisi saanut kirjoitusjumin ja Crockett kakonut. Epäonnistumisen syyksi pähkäilin käyttämäni soodan. Spritellä tulee toki parempaa, muttei se oikeaa ole ja sokerinmäärä lisääntyy siitä huimasti, vissyssä puolestaan on liikaa suoloja. Oikeanlaisen soodaveden löytyminen siis jäi seuraavaan kertaan, joka ehkä tapahtunee sitten parin vuoden (lue: joskus) kuluttua - sen verran hämäläisyyttä minuun on tarttunut lapsuudesta.

Mutta, mitä jäi käteen, tai drinkkilasiin? Kokeilin myös paria mocktailia eli cocktaileja ilman alkoholia. Virgin strawberry daiquiri ja honey limenade olivat mielestäni hyviä ja onnistuivat erinomaisesti. Kesäisiä ja kevyitä. Näitä voisi tarjota muillekin!

En tähän laita mojiton reseptiä, sillä siitä löytyy monenmoista variaatiota (eikä kuvaakaan tullut napattua), mutta muut, olkaa hyvä!

Brooklynite

Brooklynite-cocktail
2 annosta
2 tl hunajaa
2 tl kuumaa vettä
120 ml rommia
2 rkl limemehua
(limen kuorta koristeluun)

Yhdistä ensin hunaja ja kuuma vesi shakerissa, lisää rommi ja limemehu sekä jäätä. Ravista voimakkaasti ja valuta cocktaillasiin. Koristele limen kuorella.


Hunajainen limenaati

Honey limenade
7 rkl hunajaa
45 ml limemehua (2 limen mehut)
Soodaa /sprite
(Lime koristeluun)

Täytä pitkä lasi jäillä. 

Sekoita hunaja ja limemehu shakerissa kunnes hunaja liukenee. Lisää jäitä ja ravista. Valuta lasiin ja täytä soodalla. Koristele limen lohkoilla.


Kesä lasissa - virgin strawberry daiquiri

Virgin Strawberry Daiquiri
12 mansikkaa
1/2 dl sokeria
1 rkl sitruunamehua
Spriteä
(jäitä)

Perkaa ja lohko mansikat. Laita mansikat, sokeri, sitruunamehu ja pari jääkuutiota tehosekoittimeen ja surrauta sileäksi. Lisää hieman Spriteä ja sekoita.
Jos teet sauvasekoittimella, jätä jäät pois.

maanantai 24. marraskuuta 2014

Egg drop soup

Joka vanhoja muistelee sitä tikulla silmään - auts! Olen käynyt läpi omaa tunne- ja muutakin elämääni ja sen myllerryksen lomassa ei pahemmin koti eikä ruoanlaittokaan kiinnostanut - vakavaa! Nyt on hyvä ja niinpä myös kiinnostus muihin asioihin palautunut. Tunnemaratonin jälkeen tarvitsin jotain nk. lohturuokaa, mielellään jotain helppoa ja uutta.

Kaivelin pakastimesta itsetehtyä kanalientä, johon kiehuessa sotkin kananmunan ja päälle silppusin kevätsipulia. Eli lyhyesti egg drop soup. Ulkonäkö saattaa pettää, keitto on herkullista! Suosittelen satsaamaan laadukkaaseen kanaliemeen, eli tehkää ite!

Meikäläisen kanaliemessä aikoinaan porisi kananluita ja jämälihat, vettä, sipulia, valkosipulia, suolaa, sichuanpippuria sekä chilihiutaleita. Sitä en muista, oliko mukana porkkanaa tai selleriä, saattoi olla. Kiehuttele pari tuntia, siivilöi. Kun liemi on jäähtynyt kuori pinnalta rasva.


Egg drop soup
Yhdelle
3 dl kanalientä
kevätsipulia
1 kananmuna

Laita kanaliemi kiehumaan. Vatkaa kananmunan rakenne rikki. Kun liemi kiehuu, vähennä lämpöä niin että liemi poreilee juuri ja juuri. Valuta kananmuna hitaasti keiton joukkoon ja anna poreilla pari minuuttia. Silppua päälle kevätsipulia ja nauti heti.

Jos haluat, voit lisätä liemeen kiehumaan ensin haluamiasi mausteita, kuten kanelia, tähtianista, chiliä, soijakastiketta jne.

lauantai 22. marraskuuta 2014

Mobilen osterit ja au naturel

Jeah, lähikauppamme avattiin torstaina rempan jäljiltä ja hyvältä näyttää! Olen käynyt "Länskärissä" jo 13 vuotta, joten muistan sen edellisenkin remontin. Paljon on muuttunut siinä ajassa. Nyt näyttää ihastuttavalta, tykkään! Länsiväylä on ollut monipuolinen kauppa ja sieltä saa mm. ostereita silloin tällöin. Kun niitä viime kerralla, ennen remppaa oli palvelutiskillä, ajattelin, että seuraavalla kerralla ostan ja kokeilen. Avajaispäivänä niitä oli, joten rohkenin niitä kaksi ostaa.

Arvasin, että puoliso suhtautuu epäillen, enkä edes harkinnut ehdottavani maistiaisiksi vanhimmalle lapselle ("äiti, oikeesti"), joten tämä oli selkeästi mun juttu. Kokeilu ja itsensä ylittäminen eräällä tapaa.

Odotin, että puoliso tulee töistä, jos vaikka saan jonkin ihme yliherkkyysreaktion - ei sitä koskaan tiedä. Tein päivällä jo eesivalmisteluja eli maustevoiseoksen valmiiksi. Kun lapset rauhoittuvat nukkumaan kävin töihin.

Yllättävän paljon voimaa tarvittiin ostereiden aukaisemiseen. Ensin siis voimaa, sitten taitoa. Ensin meinasi usko loppua ja piti katsoa netistä ohjeet. Nirskutin puukolla osterin saranan halki ja pyöräytin (siis nitkutin) osterin ympäri. Taitoa olisi tarvittu että osterin liha olisi pysynyt siistinä klönttinä. Telkussa ja muussa mediassa osterin avaaminen näyttää sujuvan helpommin, oliskohan taidon puutetta ja että nämä olivat isoja ostereita.

Toisen osterin päätin syödä kuten ranskalaiset, raakana sitruunamehun kanssa. Makustelin ja lähinnä maistui merivesi sitruunan lisäksi. Ja ikäänkuin levä. Hyvin merellinen maku siis, ehkä kuitenkin parempaa kuin sinisimpukat. Olisin sitä mieltä, että näitä pitäisi saada ihan tuoreena, suoraan merestä tai satamasta.

Toisen osterin päälle laitoin pari ruokalusikallista maustevoiseosta ja gratinoin uunissa. Ja sepä oli hyvää! Eikä tullut mitään allergioita esille... Tällä ohjeella voisi tarjota vieraillekin, mutta älkää nyt pelästykö, lupaan kysyä ensin jos aion tarjota ostereita.

Ohjeen nimi tulee Alabaman osavaltion Mobilen kaupungista, ihan lähellä on New Orleans ja Louisiana ja muut. Etelän herkkuja siis. Alkuperäinen ohje Saveurin.

Äh, mä ajattelin tähän kirjoittaa osterin avaamisesta, mutta kertokoon vaikka MasterChefin Lotte täällä.


Mobilen osterit
kahdelle osterille
pari kunnon nokaretta voita, sellainen 25 g ehkä
pari rkl persiljaa
puolikas sipuli
valkosipulin kynsi
Parmesania
mausteeksi chilihiutaleita, Tabascoa, Worcestershire-kastiketta, suolaa ja mustapippuria, sitruunan kuorta ja mehua
2 isoa osteria


Anna voin pehmitä huoneenlämmössä jotta voit sekoittaa muut ainekset mukaan. Silppua voin joukkoon persilja, raasta sipuli ja valkosipuli, raasta reippaasti parmesania (kuitenkin niin, että kuorrute pysyy tahnamaisena), mausta chilihiutaleilla, Tabascolla, Worcestershirellä, suolalla ja pippurilla ja raasta mukaan sitruunan kuorta ja lisää ruokalusikallinen sitruunan mehua. Tarkista maku.

Laita uuni lämpiämään 225 C asteeseen. Puhdista ja avaa osterit. Laita avattujen ostereiden päälle ruokalusikallinen tai pari kuorrutetta. Gratinoi ostereita uunissa 5-10 minuuttia. Tarjoile leivän kanssa.

tiistai 12. elokuuta 2014

Tanskalainen luumukakku

Näin luumukautena halusin antaa toisen mahdollisuuden tanskalaiselle luumukakulle. Kokeilin tätä muistaakseni toissa vuonna, jolloin kakku jäi raa'aksi eikä muutenkaan näyttänyt oikein siltä miltä piti. Tänä vuonna kakusta tuli jo ihan kunnollinen kakku. Alkuperäistä ohjetta muutin sen verran mitä resurssit vaati, eli jätin omenat pois eikä saksanpähkinöitäkään tullut päälle. Sen sijaan murensin joukkoon digestive-keksejä ja sehän toimi oikein maukkaasti. Ohje, Danish apple and prune cake on alunperin Clarissa Dickson-Wrightin ja Jennifer Pattersonin resepti, joka löytyy kirjasta Kaksi lihavaa leidiä.


Tanskalainen luumukakku
Taikina:
150 g voita
2 1/4 dl sokeria
2 kananmunaa
1 1/4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
125 g jauhettua mantelia
1 1/4 dl maitoa
2 tl vaniljasokeria
1 rkl kiehuvaa vettä

7-8 luumua
 
Päälle:
8 digestive-keksiä
2-3 rkl sokeria
kanelia
voita

Laita uuni lämpiämään 190 C asteeseen. Voitele ja korppujauhota irtopohjavuoka tai laita vuokaan leivinpaperi.
Sekoita kaikki ainekset monitoimikoneessa, kaavi välillä reunat. Tai, Vatkaa ensin pehmeä voi ja sokeri sekaisin, lisää sitten kananmunat sekä muut ainekset aina välissä vatkaten.
Kaada taikina vuokaan.
Poista luumuista kivet ja paloittele neljään osaan. Laita luumut kakun päälle. Murenna digestive-keksit kakun päälle, ripottele mukaan sokeria ja kanelia ja vuole päälle voilastuja.
Paista kakkua noin tunti ja 15 minuuttia uunin alatasolla, mutta tarkista jo tunnin kohdalla kakun kypsyys tikulla.


sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Hemingway (Rio 2014)

Kultaottelu illalla ja vuorossa Yhdysvallat. Arvatkaapa oliko vaikea valita resepti? Oli. Tuntui, että kaikki perusjutut on käytetty, pizzat, purilaiset ja hodarit. Äyriäisiin suhtaudun varauksella, joten Itärannikon hummeri jää automaattisesti kokeilematta, samoin kreolilaisravut. Ei jälkiruokia: apple pie on jo, brownies, eikä keksitkään innosta. Fine dining-tyyppistä amerikkalaista ruokaa ei kyllä ihan heti tule mieleen.

Ajatuksen kehittelyä, ideoiden heittelyä. Aivoriihi vei elokuviin, baarikulttuuriin, Bostoniin, josta kuitenkin jotain kautta löysin Ernest Hemingwayn. En ole hänen teoksiaan lukenut, joten olikin mielenkiintoista lukea miehen elämänkertaa. Sen lisäksi että hän osasi juoda, hän myös osasi syödä. Koska ostereita ei ole saatavilla, ainakaan helposti, saanen esitellä Hemingwayn suosikkihampurilaisen.


Hemingwayn hampurilainen
Neljälle
500 g naudan jauhelihaa
50 g kinkkua (leikkele)
2 rkl kaprista
1 rkl persiljaa
1 1/2 tl salviaa
1/2 dl Cheddaria
2 rkl hapanta omenaa
2 valkosipulin kynttä
1/2 keltasipulia
1/2 porkkana
1 luumutomaatti
3/4 dl valkoviiniä
1 rkl kurkkusalaattia
1 rkl soijakastiketta
suolaa
mustapippuria
1 kananmuna

Lisäksi: 
hampurilaissämpylöitä
salaattia
tomaattiviipaleita
sipulia
ketsuppia
sinappia
majoneesia

Hienonna leikkelekinkku, kapris, persilja ja salvia. Raasta cheddar-juusto, omena, valkosipulin kynnet, sipuli ja porkkana. Poista tomaatista siemenet ja hienonna. Helpommalla pääsee, jos on valmis tehosekoittimen raastin tai vastaava vekotin, joka pilkkoo ja sekoittaa valmiiksi. Sekoita kaikki ainekset yhteen ja tee taikinasta neljä noin 170 g pihviä.
Paista lähes kypsäksi, noin 8-10 minuuttia per puoli.
Kokoa hampurilaiset ja nauti.

lauantai 12. heinäkuuta 2014

Chivito (Rio 2014)

Kokeilimme vaihteeksi Uruguayn kansallisvoileipää, chivitoa. Tämä osui mielenkiintoiseen saumaan, sillä teimme tätä ennen hampurilaisia, söimme toisena päivänä tekemämme hampurilaisten jämät ja kolmantena päivänä kävimme lomareissulla ja söimme siellä hampurilaisia. Ei tätä oikein voi viralliseksi hampurilaiseksi sanoa, mutta läheltä liippaa.

Hyvin herkullinen annos silti. Kuvan chivitosta puuttuu paistettu kananmuna; se vaan ei mahtunut ja leuatkin olisivat olleet kovilla. Paistetun kananmunan voi tarvittaessa vaihtaa keitettyyn ja reseptiin lisätä vaikka oliiveja tai kurkkua. Suit yourself. Lihana käytimme naudan lehtipihviä, jotka puoliso käytti grillissä sopivan meheviksi.

 

Chivito
Neljälle
2 punaista paprikaa
tomaattia
pekonia
1-2 sipulia
4 kananmunaa
naudan lehtipihviä
4 sämpylää
palvikinkkua (leikkele, ainakin kaksi siivua/sämpylä)
mozzarellaa
tomaattimajoneesia
salaatinlehtiä

Leikkaa paprikat neljään osaan ja laita leivinpaperin päälle pellille kuori ylöspäin. Paahda paprikoita 200 C asteisessa uunissa, kunnes kuori mustuu. Laita paahtuneet paprikat kulhoon kelmun alle vartiksi. Poista sitten kuori.
Siivuta tomaatti valmiiksi.
Paista pekoni.
Puolita sipulit ja leikkaa ohuiksi siivuiksi. Kuullota sipulit öljyssä, älä anna ruskettua.
Paista kananmunat.
Paista/grillaa lehtipihvit.
Kokoa leivät:
Laita sämpylän puolikkaalle täytteet haluamassasi järjestyksessä, kuitenkin niin, että mozzarella tulee päällimmäiseksi. Käytä leivät grillivastuksen alla, jotta juusto sulaa. Laita toinen puolikas sämpylää päälle.

Cha soba (Rio 2014)

Viehätyin soba-nuudeleiden yksinkertaisuudesta jo ennen kuin näin Anthony Bourdainin Japani-jakson. Soba-nuudelit ovat tattarijauhosta tehtyjä nuudeleita ja käsittääkseni yleisimmin ne syödään kylminä. Ohessa kokeilemani todella yksinkertainen resepti. En uskaltautunut tekemään nuudeleita itse, osin myös ajan puutteen takia, vaan käytin etnisestä kaupasta hankittuja cha soba- eli vihreä tee ja tattarinuudeleita. Tyydyn ihastelemaan mestareita työssään, vaikka Youtubesta näin.


Cha soba-nuudelit
Yhdelle
50 g soba-nuudeleita
1 rkl soijakastiketta
1 rkl miriniä
1 tl japanilaista riisiviinietikkaa
seesaminsiemeniä

Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan. Yleensä keittämisessä menee 5-8 minuuttia. Huuhtele nuudelit kylmässä vedessä. Heitä mukaan loput ainekset - ja valmista tuli! 

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Carac (Rio 2014)

Millaisia ruokia syödään Sveitsissä? Sveitsinleikettä? Juustofondyyta? En halunnut tehdä mitään saksalaistyyppistä, vaan yritin etsiä jotain sveitsiläistä. Silmiin osui carac, suklainen pikkupiiras, jonka sitten väkersin. Ohje oli sopivasti epämääräinen, joten pientä jännitystä oli ilmassa. Sillä mentiin mitä eteen tuli, eikä tätä olisi genevalaiskahvilaan hyväksytty. Mutta ei se mitään, kotikeittiö oli innoissaan; pienin taimenkin oikein hihkui ja maiskutteli. Juuh, on meinaan makia. Vähän mietitytti, että miksi päälle on pitänyt laittaa sokerikuorrutus ja olisiko suklaan pitänyt näin ollen olla vieläkin tummempaa eli karvaampaa. Totesin, että tätä nautitaan vain ja ainoastaan jonkin terveellisen kanssa; lapsille siis maitoa ja mä voin ottaa vahvaa kahvia tätä tasapainottamaan.

Tein tämän 15 cm:n kertakäyttövuokiin. Piirastaikinasta riitti neljään kappaleeseen, kun tein kaulitsin ohueksi. Suklaatäytettä riitti kuitenkin kolmeen piiraaseen ja sokerikuorrutusta kahteen ja puoleen piiraaseen. Suklaatäytettä en tasoittanut riittävästi ja niinpä täytettä pilkisteli sokerikuorrutuksen alta. Suosittelenkin käyttämään 10 cm:n vuokia tai muffinssipeltiä. Ja tasoittamaan suklaatäytteen!


Tummaa suklaata... mmm...
Carac
Taikina:
2 1/2 dl vehnäjauhoja
3/4 dl mantelijauhoa
100 g voita
1 dl tomusokeria
1 kananmunan keltuainen
1 rkl kylmää vettä 

Täyte:
200 g tummaa suklaata
4 rkl maitoa
4 rkl voita 

Kuorrutus:
2 1/2 dl tomusokeria
2 rkl kylmää vettä
pari tippaa vihreää elitarvikeväriä 

Koristeluun:
Tummaa suklaata

Taikina:
Hiero yhteen vehnäjauho, mantelijauho ja voi, jotta saat murumaisen taikinan. Sekoita joukkoon tomusokeri. Lisää kananmunan keltuainen, kylmä vesi ja suola. Sekoita taikina tasaiseksi ja muotoile siitä pallo. Anna levätä kelmun alla jääkaapissa pari tuntia.
Laita uuni lämpiämään 175 C asteeseen. Kauli taikina ja laita piirasvuokiin tai muffinssipellille. Paista 15-20 minuuttia, jotta reunat saavat hieman väriä. Anna jäähtyä.
Täyte: 
Paloittele suklaa kattilaan ja lisää maito ja voi. Sulata suklaa keskilämmöllä ja sekoita tasaiseksi. Anna jäähtyä vartin verran.
Kaada suklaaseosta jäähtyneiden piiraspohjien päälle ja tasoita pinta mahdollisimman hyvin. Laita jääkaappiin kahdeksi tunniksi.
Kuorrutus:
Sekoita ainesosat yhteen. Kaada sokerikuorrutusta piiraiden päälle ja anna jähmettyä huoneenlämmössä tunnin verran.
Koristelu: 
Sulata pieni määrä tummaa suklaata ja tee piiraiden päälle keskelle suklaanappi.

torstai 10. heinäkuuta 2014

Malfatti (Rio 2014)

Nimihän voisi olla suoraan Tolkienin teoksesta - ihan tulee mieleen Voivalvatti. Tällä ruoalla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä kyseisen kirjailijan kanssa eikä sienienkään, vaan resepti tulee Italiasta ja tarkoittaa 'huonosti tehtyä' sananmukaisesti. Taikina on niin löysä, että sitä on vaikea muotoilla palloiksi. Malfatti on ikäänkuin raviolin täytettä, jota gnudiksi tai gnocchiksikin kutsutaan. Yksinkertaisimmillaan malfatti voidaan tarjota sulan voin ja parmesanin kanssa, mutta myös tomaattikastikkeessa.

Malfatti

Malfatti
Kuudelle
500 g (pakaste)pinaattia
250 g ricotta-juustoa tai tuorejuustoa
2 kananmunaa
50 g parmesania
suolaa
mustapippuria
muskottipähkinää
2-3 rkl korppujauhetta

Tarjoiluun 
100 g voita ja tuoretta salviaa
parmesania

Jos käytät tuoretta pinaattia: Pese pinaatti ja poista kovat varret. Laita pinaatti paistinpannuun ja lämmitä pannu. Paista pinaattia kunnes se pehmenee ja muuttuu tumman vihreäksi massaksi. Valuta siivilässä ja hienonna.
Jos käytät pakastepinaattia: Sulata pinaatti kattilassa ja anna veden kiehua mahdollisimman vähiin. Valuta pinaatti siivilässä.

Sekoita ricotta ja kananmunat haarukalla. Lisää joukkoon parmesan, suola, pippuri, ripaus muskottipähkinää ja korppujauhe. Lisää viimeiseksi pinaatti ja sekoita hyvin.
Ripottele pöydälle reilusti vehnäjauhoja. Ota ruokalusikalla taikinaa, pudota jauhoihin ja pyörittele saksanpähkinän kokoisiksi palloiksi.

Laita suuri kattilallinen vettä kiehumaan, mausta suolalla. Veden tulisi kiehua juuri ja juuri: nopea poreilu rikkoo pyörykät. Pudota pyöryköitä kiehuvaan veteen, muutama kerrallaan. Keitä 3-5 minuuttia, kunnes pyörykät kohoavat pinnalle. Laita keitetyt pyörykät uunivuokaan ja pidä uunissa lämpimänä. 

Kiehauta kattilassa voi ja salvian lehtiä. Kaada pyöryköiden päälle ja tarjoile kuumana parmesanin kanssa.

Sfereet (Rio 2014)

Mä arvoin pitkään algerialaisten reseptien kanssa. En halunnut toista taatelijälkiruokaa ja lopuksi löysin Claudia Rodenin kirjasta löytämääni reseptiin, beignets de paquet eli Algeriassa sfereet. Itse resepti on yksinkertainen ja maku hyvä, mutta lopputuloksesta en voi olla varma, sillä mitään vertailukohtaa minulla ei ole. Ilmeisesti kuitenkin jonkin sortin paistokkaista on kyse, ei kuitenkaan munkeista tai esimerkiksi rapeista tippaleiväntyyppisistä. Pitäisikö siirapin todella valua valmiista sfereetistä vai pitäisikö sen olla imeytynyt? Siirapissa lilluttaminen on kyllä aika "itämaista," onhan mm. baklavassakin oma siirappinsa, jolla paistos valellaan. Toisaalta, sfereetit voidaan jättää ilman siirappia ja syödä vain sokerin ja kanelin kanssa.

Olen siis aika hämmentynyt ja tällaiseen tarvitsisin kyllä neuvoa tai oikean paistokkaan maistiaiseksi. Kommentteja otetaan vastaan (ja maistiaisia)! Ohessa resepti suoraan kirjasta.

Algerialainen sfereet

Sfereet eli beignets de paquet
4 kananmunaa
ripaus suolaa
1 sitruunan raastettu kuori
6 rkl matzo-jauho/korppujauhetta/2-3 jauhettua voileipäkeksiä

Hunajasiirappi:
175 g sokeria
3 1/2 dl vettä
1 1/4 dl vaaleaa siirappia
1/2 dl hunajaa
1/2 sitruunan mehu

Ensimmäiseksi raasta sitruunankuori talteen kulhoon.
Tee siirappi yhdistämällä kaikki ainekset kattilassa ja anna kiehua kevyesti sillä välin kun teet paistokkaat.

Erottele valkuaiset ja keltuaiset. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Vatkaa toisessa kulhossa säästetty, raastettu sitruunan kuori, suola ja keltuaiset. Sekoita keltuaisseos varovasti valkuaisvaahtoon. Ripottele tai siivilöi matzo-jauho/korppujauhot joukkoon ja sekoita.
Kuumenna reilusti öljyä paistinpannussa tai uppopaista kattilassa kukkuraisia ruokalusikallisia taikinaa. Valuta talouspaperin päällä ja upota siirappiin vielä kuumina. Anna imeytyä siirapissa n. kymmenen minuuttia. Tarjoile kuumina tai kylminä.